Maalämpö rivitaloon

Mikä lämmitysmuoto rivitaloon?

Perinteiset lämmitysmuodot perustuvat yleensä fossiilisille polttoaineille, kuten öljylle, kivihiilelle ja maakaasulle, joiden hintakehitys on koko 2000-luvun ollut nousujohteinen. Yhä useammat rivitalot siirtyvätkin maalämpöön, joka on huomattavasti edullisempi ja ympäristöystävällisempi lämmitysmuoto. Kun öljylämmityksen, maakaasun tai kaukolämmön tilalle vaihdetaan maalämpö vanhaan rivitaloon, saavutetaan tavallisesti noin 60–70 % säästöt.

Maalämpö on vaivaton lämmitysmuoto, jolla voi säästää lämmityskuluissa 60–70 %. Vanhan lämmönjakoverkoston voi tavallisesti yhdistää maalämpöön. Rivitaloon maalämmön saa alkaen n. 35 000 eurolla, ja lainan korkoineen voi yleensä hoitaa lämmityskulujen säästöillä.

Maalämmöllä voi säästää lämmityskuluissa 60-70%.

Vaivattomuus on säästöjen lisäksi tärkeä peruste siirtyä maalämpöön rivitalossa. Varsinkin, jos maalämpö vaihdetaan öljylämmityksen tilalle, työmäärä vähenee huomattavasti. Öljyn tilauksista, öljykattilan huollosta ja puhdistamisesta sekä öljysäiliön ja savupiipun kunnon valvomisesta voidaan luopua. Jos maalämpöjärjestelmän tieltä puretaan öljysäiliö tai yösähkövaraaja, myös rakennuksen pinta-alaa vapautuu muuhun käyttöön. Maalämpöjärjestelmän etu on myös se, että siihen voidaan yhdistää edullinen ja ympäristöystävällinen viilentäminen maaviileän avulla. Kesähelteillä tämä on arvokas ominaisuus.

Erityisen hyvä ajankohta siirtyä rivitalossa maalämpöön on silloin, kun kaukolämmön vaihdin on tullut elinkaarensa päähän. Öljylämmityksestä puolestaan on järkevää luopua mahdollisimman pian, mutta varsinkin silloin, kun öljykattila, poltin tai piippu on uusimisen tarpeessa. Olemassa oleva vesikiertoinen patteriverkosto tai lattialämmitys voidaan yhdistää maalämpöjärjestelmään lähes poikkeuksetta.

Video: Maalämpö taloyhtiöön

Maalämpö on vaivaton ja taloudellinen lämmitysratkaisu rivitaloon, kerrostaloon tai muuhun suureen kiinteistöön. Katso animaatio maalämmön toiminnasta!

Maalämmön hinta rivitalossa riippuu suurimmaksi osaksi järjestelmän laajuudesta. Pienemmissä rivitaloissa maalämmön hinta voi olla n. 35 000 euroa, ja suurimmissa, noin sadan asunnon rivitalokiinteistöissä jopa 600 000 euroa. Suurissa rivitaloissa maalämmön kustannukset ovat kuitenkin edullisemmat suhteessa pinta-alaan. Nyrkkisääntönä voi ajatella, että maalämmön hinta on n. 100 e/m2, jolloin 500 m2:n rivitalossa maalämmön hinnaksi muodostuisi n. 50 000 euroa. Rivitalossa, jonka pinta-ala on 2000 m2, maalämmön hinnaksi voidaan arvioida n. 80 e/m2, ja 4000 m2:n talossa n. 70 e/m2.

Investointi maalämpöön on kannattava alusta lähtien, koska maalämpöjärjestelmä säästää lämmityskustannuksissa niin paljon, että summa riittää lähes aina kattamaan maalämpöjärjestelmää varten otetun lainan korot ja lyhennykset. Suurimmassa osassa kiinteistöjä maalämmön säästöt ovat suuremmat kuin lainan lyhennys- ja korkokulut, mikä tarkoittaa sitä, että taloyhtiölle alkaa kertyä rahaa tilille välittömästi maalämmön käyttöönoton jälkeen. Maalämpöön siirtyminen nostaa myös asuntojen arvoa. Kodin vaihtajan on helppo saada asunto kaupaksi maalämpörivitalosta.

Maalämpöopas kiinteistöille

Taloyhtiöille suunnattu maalämpöopas antaa hyödyllistä tietoa maalämmöstä ja maalämpöprojektin kulusta.

Maalämmön asentaminen rivitaloon

Maalämpöön siirtyminen aloitetaan tekemällä maalämpöjärjestelmän mitoituslaskelma. Asiantuntija laskee useamman vuoden kulutustietojen perusteella, miten suuri talon lämmitysenergian tarve on, ja mitoittaa sen perusteella maalämpöjärjestelmän. Mitoituksessa määritellään lämpökaivojen syvyys ja niiden lukumäärä sekä maalämpöpumppujen teho, ominaisuudet ja lukumäärä. Rivitalossa lämpökaivoja porataan tavallisesti yhtä monta metriä kuin talossa on lämmitettäviä neliömetrejä. Rivitalon tontille mahtuu lähes aina tarvittava määrä lämpökaivoja.

Taloyhtiölle tehdään mitoituksen perusteella maalämpöjärjestelmästä tarjous, jonka hyväksymisen jälkeen kunnan rakennusvalvonnasta haetaan toimenpidelupa energiakaivojen poraamiselle. Toimenpideluvan hakeminen asiakkaan puolesta kuuluu kattavaan palveluumme.

Kun lupa-asiat ovat kunnossa, voidaan aloittaa energiakaivojen poraaminen. 200–300 metriä syvän lämpökaivon poraaminen kestää noin yhden päivän tai vähän yli, joten jos porataan esimerkiksi viisi lämpökaivoa, porauksiin kuluu noin viikko. Porausten aikana syntyvä kivipöly johdetaan veteen sidottuna erilliseen pölynsidontakonttiin, joten pihalle ei jää kivipölykasoja. Porausten päätteeksi energiakaivoihin lasketaan lämmönkeruuputket.

Maalämpöjärjestelmä mitoitetaan huolellisesti. Tarjouksen hyväksymisen jälkeen energiakaivojen poraamiselle haetaan toimenpidelupa. Kaivojen poraamisen jälkeen asennetaan vaakaputkisto, joka johtaa kokoomakaivolta lämmönjakohuoneeseen. Rakennuksen sisälle asennetaan varaajat, maalämpöpumput ja muu laitteisto.

Energiakaivojen paikat merkitään tunnistekilpiin, jotka kiinnitetään talon sokkeliin. Jos energiakaivot sijaitsevat esimerkiksi parkkipaikalla, ne suojataan teräskannella, jotta pihalla voi ajaa raskaillakin ajoneuvoilla. Koska energiakaivoja ei tarvitse huoltaa, teräskannet voidaan peittää asfaltin alle, jolloin estetään esimerkiksi lumiauran terän tarttuminen kannen reunaan. Haluttaessa kannet voidaan jättää myös näkyviin. Nurmikkoalueella energiakaivojen kannet peitetään näkymättömiin maakerroksen alle. Energiakaivot eivät vaikuta millään tavoin pihan käyttöön, kuten nurmikon ajamiseen.

Energiakaivoista lämmönjakohuoneeseen johtavaa vaakaputkistoa varten kaivetaan pihalle kanaalit. Kun putkisto on asennettu, vaakakanaalit täytetään ja tiivistetään, ja maan pinta viimeistellään. Asentamisen jäljet häviävät pihalta nopeasti. Maalämpöjärjestelmän asennustyöt kestävät rakennuksen ulkopuolella yleensä muutaman viikon, laajemmissa hankkeissa jopa 2–3 kuukautta.

Lämmönkeruujärjestelmän valmistumisen jälkeen siirrytään asennustöihin rakennuksen sisäpuolelle. Rakennuksen sisällä tehtävät työt kestävät yleensä 1–6 viikkoa riippuen siitä, kuinka laaja järjestelmä taloon asennetaan. Ensimmäisenä asennetaan useimmiten lämpimän käyttöveden varaajat, jotta varmistetaan lämpimän käyttöveden saaminen myös asennustöiden aikana. Kylmän veden katkoksia asennustyöt eivät yleensä aiheuta. Kun varaajat on asennettu, vanha lämmitysjärjestelmä puretaan, ja maalämpöpumppu, kiertovesipumput, puskurivaraaja sekä kalvopaisunta-astiat asennetaan paikoilleen.

Rivitalon maalämpölaitteisto on hyvä ottaa etävalvontaan, jotta saavutetaan parhaat säästöt. Vuosihuollossa tarkistetaan, että järjestelmä toimii parhaalla mahdollisella tavalla.

Rivitalon maalämpöjärjestelmä kannattaa ottaa etävalvontaan ja -ohjaukseen. Etävalvonnassa huomataan nopeasti, jos maalämpöpumpun käynnissä on ongelmia. Näin voidaan varmistaa, että järjestelmä toimii optimaalisesti, ja sen avulla saavutetaan parhaat mahdolliset säästöt. Etävalvonnasta ja huollosta löydät lisätietoa sivulta Huolto ja etävalvonta.

Rivitalon maalämpöjärjestelmä on hyvä huollattaa vuosittain. Kattavaan vuosihuoltoon kuuluu lämmönjaon ja lämmönkeruun hiukkassuodattimien tarkastaminen ja puhdistaminen. Lisäksi tarkastetaan maalämpöpumppujen kylmäainepiirien toiminta, kiertovesipumppujen toiminta sekä kalvopaisunta-astioiden esipainearvot. Myös lämmönkeruupiirin paine ja nestemäärä tarkastetaan. Vuosihuollon avulla varmistetaan, että maalämpöjärjestelmä toimii luotettavasti ja taloudellisesti.

Asiakkaidemme kokemuksia: Maalämpöön vaihtaminen rivitalossa

Lue rivitaloasiakkaidemme kokemuksia maalämmöstä rivitalon lämmönlähteenä! Lämmityskustannusten lisäksi asiakkaillemme on kertynyt säästöjä kiinteistöhuollon kuluissa. Maalämmön myötä asuntojen arvo on noussut.

Lue lisää