Maalämpö ja poistoilman lämmön talteenotto on erittäin energiatehokas lämmitysmuoto. Järjestelmä hyödyntää uusiutuvaa kallioperän lämpöä. Myös rakennuksesta poistuva sisäilman lämpö saadaan talteen. Lämmitysratkaisu soveltuu kerrostaloihin, joiden ilmanvaihto on toteutettu huippuimureilla. Maalämpö ja poistoilman lämmön talteenotto tuovat jopa 70 % säästöt lämmityskuluihin.
Maalämmön ja lämmön talteenoton avulla kerrostalon lämmityskustannukset putoavat murto-osaan. Katso animaatiosta, miten lämpöpumppujärjestelmä toimii!
Maalämpö ja poistoilman lämmön talteenotto on hybridiratkaisu, jossa lämpöä kerätään kahdesta lähteestä: kallioperästä sekä poistoilmasta. Lämpöä kerätään lämmönkeruunesteen avulla. Lämmönkeruuneste on ympäristölle turvallista veden ja bioetanolin seosta.
Lämmönkeruuneste kiertää lämmönkeruupiirissä, joka muodostuu kerrostalon tontille porattavista energiakaivoista sekä katolle tai ilmanvaihdon kokoomakammioon asennettavista lämmön talteenottoyksiköistä.
Kun lämmönkeruuneste kiertää energiakaivoissa, siihen siirtyy lämpöä kaivoa ympäröivästä kallioperästä. Sama lämmönkeruuneste kiertää myös lämmön talteenottoyksiköiden kautta. Lämmön talteenottoyksikössä sisätiloista tuleva lämmin ilma virtaa lämmönvaihtimen läpi, jolloin sisäilman lämpö siirtyy lämmönkeruunesteeseen. Sisäilma poistuu tämän jälkeen rakennuksesta jäähtyneenä.
Lämmön talteenottoyksiköt sijoitetaan yleensä kerrostalon katolle. Poistuvan sisäilman lämpö siirtyy lämmön talteenottoyksikössä lämmönkeruunesteeseen.
Lämmityskauden aikana hyödynnetään samanaikaisesti sekä energiakaivojen että poistoilman lämpöä. Keväällä ja syksyllä, kun rakennuksen lämmityksen tarve on vähäisempi, hyödynnetään pääasiassa poistoilman lämpöä sekä rakennuksen että käyttöveden lämmittämisessä. Tämän ansiosta energiakaivojen lämpöenergiaa on enemmän käytettävissä lämmityskaudella.
Kesällä kerrostalossa lämmitetään pääasiassa käyttövettä. Tuolloin poistoilman lämpöä on tarjolla enemmän kuin tarvitaan pelkästään käyttöveden lämmitykseen. Poistoilman lämpö ei kuitenkaan mene hukkaan, vaan ylimääräinen lämpö ohjataan energiakaivoihin. Lämpö varastoituu energiakaivoihin, ja tätä lämpöä hyödynnetään lämmityskaudella. Energiakaivojen kesäaikainen lataus tehostaa järjestelmän toimintaa ja tuo lisäsäästöjä verrattuna pelkkään maalämpöön.
Kesällä yli jäävä poistoilman lämpö voidaan ladata energiakaivoihin. Energiakaivoihin varastoituva lämpö tehostaa järjestelmän toimintaa talvella ja tuottaa lisää säästöjä.
Kerrostalot sijaitsevat usein pienillä tonteilla suhteessa tarvittavaan lämmitysenergiaan. Ratkaisuna on, että tonteille porataan riittävän syviä energiakaivoja. Lisäksi poistoilman lämmön talteenotto lataa energiakaivoja, minkä ansiosta energiakaivojen kuormitus pysyy maltillisena, ja niistä riittää lämpöenergiaa kiinteistön käyttöön vuosikymmeniksi. Maalämpö- ja LTO-järjestelmä pystytäänkin toteuttamaan kerrostaloon lähes poikkeuksetta, jopa pienille tonteille.
Maalämmön ja poistoilman lämmön hyödyntämistä varten tarvitaan lämpöpumppujärjestelmä, joka asennetaan kerrostalon lämmönjakohuoneeseen tai tekniseen tilaan. Kun lämmönkeruuneste on kerännyt lämpöä energiakaivoista ja poistoilmasta, neste ohjataan lämpöpumpulle. Lämpöpumpussa lämmönkeruunesteen lämpö siirtyy kerrostalon lämmönjakoverkostossa kiertävään lämmitysveteen sekä lämpimään käyttöveteen. Lämpöpumppu tuottaa jopa kolmin- tai nelinkertaisen määrän lämpöenergiaa käytettyyn sähköön verrattuna.
Lue maalämpö- ja poistoilman lämmön talteenottojärjestelmän asentamisesta kerrostaloon sivulta Maalämpö kerrostaloon.
Jokaisella kerrostalolla on omat erityispiirteensä, joten tarkimman arvion maalämpö- ja poistoilman lämmön talteenottojärjestelmän hinnasta saat pyytämällä meiltä tarjouksen. Järjestelmän kokonaishinta vaihtelee noin 100 000–875 000 euron välillä riippuen muun muassa kerrostalon koosta sekä kerrostalorakennusten lukumäärästä.
Maalämmöllä ja poistoilman lämmön talteenotolla säästöt lämmityskuluissa ovat tavallisesti niin suuret, että investointi saadaan maksettua alle kymmenessä vuodessa. Takaisinmaksuaikana ei ole tarpeen korottaa yhtiövastiketta säästöjen ansiosta, ja usein säästöillä voidaan rahoittaa myös muita pienempiä korjauksia.
Maalämpö- ja poistoilman lämmön talteenottojärjestelmän hintaan kerrostalossa vaikuttavat rakennuksen koko sekä toteutunut lämmitysenergian kulutus. Myös huippuimurien määrä, asuntojen lukumäärä sekä lämpimän käyttöveden kulutus vaikuttavat urakan hintaan. Jos tontti on erityisen pieni, porataan normaalia syvempiä energiakaivoja, mikä nostaa kustannuksia. Lisäksi hintaan vaikuttaa maaporauksen määrä. Jos kallioperä on tontilla harvinaisen syvällä, kuten 30 metrin syvyydessä, on energiakaivojen poraaminen kalliimpaa. Porauskustannukset pysyvät joka tapauksessa kohtuullisina.
Pienessä kerrostalossa, jossa asuinpinta-ala on noin 1 000 m², maalämpö- ja poistoilman lämmön talteenottojärjestelmän asennushinta on noin 100 000 euroa, jos järjestelmä voidaan asentaa hyödyntäen yhtä poistoilman lämmön talteenottoyksikköä. Keskikokoisessa kerrostalossa, jossa asuinpinta-ala on noin 2 000 m², hinta on noin 180 000–200 000 euroa. Hintaan vaikuttaa huippuimurien lukumäärä. Kerrostalossa, jossa asuinpinta-ala on noin 4 000 m², hinta on noin 350 000 euroa. Suurimmissa kerrostaloyhtiöissä, joissa on useita asuinrakennuksia ja joissa asuntojen yhteenlaskettu pinta-ala on yli 10 000 m², voi maalämpö- ja LTO-järjestelmän asennushinta olla noin 875 000 euroa.
Energiatehokkaaseen lämmitykseen siirtyminen laskee kerrostalon lämmityskuluja, nostaa asuntojen arvoa ja kasvattaa vuokratuottoja.
Energia-asiantuntijamme tekee kartoituskäynnin perusteella tarkan kustannuslaskelman, tarjouksen sekä investointilaskelman järjestelmän toteutuksesta. Investointilaskelmasta selviävät sekä järjestelmän takaisinmaksuaika sekä lämmitysmuodon vaihdon vaikutus taloyhtiön kassavirtaan käyttöönoton jälkeen.
Energiatehokkaaseen ja hiilivapaaseen lämmitykseen siirtyminen nostaa taloyhtiön asuntojen arvoa ja kasvattaa myös vuokratuloja. Lähes omavaraiseen lämmitykseen siirtyminen vähentää lisäksi taloyhtiön riippuvuutta energiayhtiöiden hinnankorotuksista. Asuntomarkkinoilla maalämpö- ja LTO-kerrostalojen asunnot ovatkin nykyään kysytyimpiä.
Maalämmöllä ja poistoilman lämmön talteenotolla säästöt lämmityskuluissa ovat jopa 70 %. Säästöillä on tavallisesti mahdollista kattaa lämmitysmuodon vaihtoa varten otetun lainan lyhennykset ja korkokulut. Taloyhtiön rahoitusvastike nousee investointia varten otetun lainan takia, mutta lämmityskulujen säästöjen vuoksi hoitovastiketta on mahdollista pienentää, minkä vuoksi yhtiövastikkeeseen ei kohdistu korotuspainetta. Yleensä säästöjä jää vielä yli, ja varoja voidaan käyttää esimerkiksi muihin pienempiin remontteihin. Kun lämmitysjärjestelmää varten otettu laina on maksettu, taloyhtiöllä on mahdollisuus laskea yhtiövastiketta. Järjestelmän takaisinmaksuaika on kerrostalossa tyypillisesti alle kymmenen vuotta.
Säästöt perustuvat siihen, että suurin osa kerrostalon lämmitysenergiasta on ilmaista kallioperän lämpöä ja uudelleen hyödynnettävää poistoilman lämpöä. Käyttökuluja kannattaa pienentää edelleen kilpailuttamalla sähkösopimuksen. Tutustu asiakkaidemme saavuttamiin säästöihin Asiakkaidemme kokemuksia -sivulta.
Kun kerrostalon aiempi lämmitysmuoto vaihdetaan maalämpöön ja poistoilman lämmön talteenottoon, yhtiövastiketta on usein mahdollista laskea lämmityskulujen säästöjen ansiosta.
Esimerkissä on kerrostalo, jonka asuinpinta-ala on 2 618 m². Kerrostalon kaukolämmön kulutus oli 275 000 kWh vuodessa. Maalämmöllä ja poistoilman lämmön talteenotolla ostoenergian määrä on 80 660 kWh vuodessa. Laskelmassa kaukolämmön hinta on 0,083 e/kWh ja sähkön hinta 0,11 e/kWh.
Esimerkissä on huomioitu kaukolämmön ja sähkön hintojen nousu, joka on kaukolämmöllä noin 3,2 % vuodessa ja sähköllä noin 1,2 % vuodessa (lähde: Tilastokeskus 2021. Energian hinnan nousussa on huomioitu ostettavan energian määrä.)
Maalämpö- ja poistoilman lämmön talteenottojärjestelmää ohjataan poikkeuksetta rakennusautomaation avulla. Sillä voidaan varmistaa, että järjestelmä toimii häiriöittä ja optimaalisella hyötysuhteella. Myös ilmanvaihdon säätöjä voidaan muuttaa joustavammin.
Rakennusautomaatio mahdollistaa myös järjestelmän kytkennän Tom Allen Seneran etävalvontaan, minne kerätään järjestelmän toimintatiedot reaaliaikaisesti. Etävalvonnan kautta voidaan tehdä monia sellaisia toimenpiteitä, jotka vaativat ennen paikan päällä käyntiä. Näin etävalvonta säästää huollon kustannuksia.
Maalämpö- ja poistoilman lämmön talteenottojärjestelmä kytketään aina rakennusautomaatioon. Sen avulla järjestelmää voidaan valvoa ja varmistaa, että järjestelmä toimii parhaalla hyötysuhteella ja ilman häiriöitä.
Mikäli järjestelmään tulee toimintahäiriö tai vika, se on mahdollista havaita etävalvonnassa nopeasti. Kiinteistön huollosta vastaavalle annetaan ohjeet vian korjaamiseen puhelimitse tai huoltoammattilaisemme lähtee paikan päälle. Tutustu etävalvontasopimukseen tästä.
Maalämpö- ja LTO-järjestelmää kannattaa huoltaa säännöllisin väliajoin. Säännöllinen huolto takaa järjestelmän varman ja pitkäikäisen toiminnan. Tutustu vuosihuoltosopimukseen tästä.
Kun lämpöpumppujärjestelmä on ammattilaisten hoidossa, voivat asukkaat, isännöitsijät ja muut kiinteistöstä vastaavat olla turvallisin mielin. Asiakkaamme voi halutessaan seurata myös itse järjestelmän toimintaa etävalvonnan kautta. Tutustu lisää aiheeseen sivultamme Huolto ja etävalvonta ja lataa tästä Maalämpöhuoltokeskuksen esite.