Suomalaiset käyttävät päivässä noin 150 litraa vettä, josta puolet on lämmintä. Viemäriin valuu kaiken kaikkiaan noin viidennes asuinrakennusten lämmitykseen kuluvasta energiasta. Tällä hetkellä jätevesien lämmön talteenotto ei ole kovin yleistä, mutta lähitulevaisuudessa se on yksi lupaavimmista energiansäästön kohteista.
Jäteveden lämmön talteenotto voidaan toteuttaa periaatteessa kahdella tavalla. Jäteveden lämpö voidaan kerätä talteen pelkkää lämmönvaihdinta hyödyntäen, jolloin lämpö käytetään esimerkiksi rakennuksen tuloilman tai käyttöveden esilämmitykseen. Esilämmitettyä vettä joudutaan yleensä vielä lämmittämään lisää, jotta saavutetaan tavoiteltu lämpötila.
Jäteveden lämpö voidaan siirtää lämmönvaihtimen kautta myös lämmönkeruunesteeseen ja siitä edelleen lämpöpumpulle, joka hyödyntää lämmön tarpeen mukaiseen tarkoitukseen. Lämpöpumppua käyttäen jäteveden lämmön talteenotto on pelkkään lämmönvaihtimeen verrattuna tehokkaampaa.
Jätevesien lämmön talteenotto voi tapahtua kiinteistössä, kiinteistön jälkeen viemäriputkessa tai jätevedenpuhdistamolla. Kiinteistöissä hyödynnetään yleensä ns. harmaan jäteveden lämpöä, mutta myös mustan jäteveden käytöstä on kokemuksia. Mahdollisia sovelluskohteita ovat esimerkiksi suuret asuinkiinteistöt, kuten kerrostalot, sekä uimahallit, sairaalat, pesulat, hotellit ja teollisuuskiinteistöt. Jäteveden lämmön talteenotto voidaan kytkeä osaksi kiinteistön varsinaista lämmitysjärjestelmää, esimerkiksi maalämpöä.
Suurimmat säästöt saavutetaan kohteissa, joissa jäteveden määrä ja virtaus on kohtalaisen suuri ja lämpötila korkea. Jäteveden lämmön talteenoton kannattavuutta parantaa, jos lämmön ja kylmän tuotanto voidaan yhdistää. Esimerkiksi elintarviketeollisuudessa on lupaavat näkymät jäteveden lämmön talteenotolle, sillä siellä tarvitaan runsaasti sekä lämmintä pesuvettä että jäähdytystä. Suomalaisissa teollisuuskohteissa investoinnin takaisinmaksuajaksi on arvioitu alle neljä vuotta jäteveden lämmön talteenotosta kertyvien säästöjen ansiosta.
Viime vuosina jäteveden lämmön talteenoton tekniikka on kehittynyt edelleen. Tekniikan kehittyminen on tehostanut lämmön talteenottoa mutta myös laajentanut innovaation sovellusmahdollisuuksia. Jätevesien sisältämää energiaa on kyetty hyödyntämään hyvällä hyötysuhteella riippumatta jäteveden lämpöenergian tai käyttökohteen energiantarpeen vaihteluista.
VESI-ohjelman koordinaattori Anne Salminen näkee, että jätevesien lämpöä voisi hyödyntää aiempaa enemmän esimerkiksi matalaenergia- ja passiivitalorakentamisessa. Uudisrakentamisen lisäksi jäteveden lämmön hyödyntäminen voitaisiin kytkeä osaksi muita korjaustöitä, kuten putkiremontteja. Saavutettavat energiansäästöt sekä energiatehokkuuden parantuminen jäteveden lämpöä hyödyntämällä voisivat luoda innovaatiolle enemmänkin kysyntää. Nyt Suomessa tarvitaan lisää käytännön sovelluksia jäteveden lämmön talteenotolle, sillä tietoa ja tekniikkaa on tarjolla tarpeeksi.
