Tampereella maalämpöjärjestelmän rakentaminen edellyttää toimenpidelupaa, kun rakennuksen lämmitysjärjestelmä vaihdetaan. Uudiskohteessa lupa maalämmölle sisältyy rakennuslupaan. Toimenpidelupaa ei tarvita kantakaupungin ulkopuolisilla alueilla, joita ei ole asemakaavoitettu. Lupa kuitenkin vaaditaan, jos järjestelmä rakennetaan pohjavesialueelle. Toimenpideluvan hakemisen voi tilata helposti Tom Allen Seneran asiantuntijoilta.
Toimenpidelupahakemus tehdään Tampereella lupapiste.fi -palvelun kautta. Hakemus liitteineen kannattaa laatia erityisellä huolellisuudella, sillä puutteellisen hakemuksen käsittely sekä sen täydentäminen pitkittävät lupapäätöksen saamista. Ennen hankkeeseen ryhtymistä pitää aina selvittää, onko kiinteistö pohjavesi- tai joillain muulla erityisalueella. Lue lisää maalämmöstä täältä.
Toimenpidelupaa maalämmölle haetaan siis Lupapisteen kautta. Hakemuksessa on oltava aina asemapiirustus. Siihen merkitään lämpökaivon etäisyys tontin lähirajoista ja sidontamitat tunnetusta pisteestä. Lisäksi pitää merkitä porauskulma, jos lämpökaivon porauskulma ei ole pystysuora. Asemapiirustukseen tulee vielä liittää naapurin suostumus silloin, kun lämpökaivon etäisyys on alle 7,5 metriä tontin rajasta. Lämpökaivot tulee myös numeroida, mikäli niitä on kaksi tai enemmän.
Jos kyseessä ei ole pientalo, toimenpidelupahakemuksessa tulee olla kaksi kappaletta lämmönjakohuoneen pohjapiirustuksia sekä lämmitysjärjestelmän kytkentäkaavioita. Hakemukseen tulee liittää muutospohjapiirustukset, jos rakennuksessa tehdään muutoksia. Jokaisessa piirustuksessa tulee olla suunnittelijan allekirjoittama nimiö. Kun kyseessä on asunto-osakeyhtiö, tarvitaan liitteiksi myös hallituksen päätöspöytäkirja sekä kaupparekisteriote. Vesistöön asennettava lämpöputkisto edellyttää vesialueen omistajan suostumuksen ja vesirakennusilmoituksen.
Geologian tutkimuskeskus (GTK) on tehnyt selvityksen Tampereen ja sen lähiympäristön soveltuvuudesta geoenergian hyödyntämiseen. Tutkimuksessa selvitettiin maanpeitteen paksuutta eri alueilla sekä seudun kivilajien lämmönjohtavuutta. Tampereen seutu soveltui tutkimuksen perusteella pääosin hyvin ja paikoin erinomaisesti maalämmön hyödyntämiseen. Tähän syynä olivat maanpeitteen kohtuullinen paksuus sekä kivilajien hyvät lämmönjohtavuusominaisuudet. Tutkimuksessa maalämmön hyödyntämisen kannalta keskinkertaisiksikin osoittautuneille alueille voitiin suositella geoenergian käyttämistä.
Maanpeitteen paksuus vaikuttaa lämpökaivon porauskustannuksiin, sillä maa-aineksen läpi poraaminen on kalliimpaa kuin kallioperän poraaminen. Suuressa osassa Tamperetta maanpeitteen paksuus on 0–10 metriä eli kallioperä on lähellä maan pintaa, mikä tekee lämpökaivon poraamisesta edullisempaa. Tom Allen Seneran energia-asiantuntijat selvittävät tarvittaessa tarkemmin tontin maanpeitteen paksuutta lähistölle porattujen lämpökaivojen tietojen perusteella.
Tampereesta ja sen lähialueista kolme neljäsosaa sijoittuu alueelle, jossa kivilajien lämmönjohtavuus on hyvä. Noin seitsemäsosassa Tamperetta kivilajien lämmönjohtavuus on keskinkertaista. Tampereella on myös alueita, joiden kivilajit johtavat erinomaisesti lämpöä. Hyvin pienessä osassa aluetta kivilajien lämmönjohtavuus on heikko. Tutustu tarkemmin Tampereen geoenergiapotentiaalin selvitykseen täällä.
Kartta ei lataudu, jos olet kieltänyt markkinointievästeet. Voit muokata evästeasetuksiasi tästä.
Kartta sisältää kohteemme vuosilta 2012–2021. Tietosuojasyistä kohteen tarkkaa osoitetta ei mainita, ja kohdemerkki sijoittuu kadun puoliväliin, ei tarkalleen kohteen kohdalle.
