Maalämpöpumpun uusiminen

Milloin maalämpöpumpun vaihto uuteen kannattaa?

Laadukkaan maalämpöpumpun elinkaari on noin 15–20 vuotta, mutta käyttöikä voi vaihdella valmistajan ja mallin mukaan. Maalämpöpumpun uusiminen kannattaa erityisesti, jos laite alkaa vaatia usein korjauksia. Harkitse maalämpöpumpun vaihtoa myös, jos kotisi energiantarve on muuttunut, tai olet tehnyt energiatehokkuutta parantavia muutoksia.

Uudet maalämpöpumput ovat yleensä huomattavasti energiatehokkaampia kuin vanhat. Lisäksi moniin uusiin maalämpöpumppuihin on saatavana pörssisähköohjaus. Maalämpöpumpun vaihtaminen tuottaa siis säästöjä energiakustannuksiin.

Mahdollisimman sopivan uuden maalämpöpumpun vaihtaminen vanhan laitteen tilalle vaatii vankkaa ammattitaitoa ja kokemusta. Tarkan mitoituksen ja uuden laitteen huolellisen valinnan avulla vältetään virheet, jotka voivat pahimmillaan johtaa energiakaivon jäähtymiseen käyttökelvottomaksi. Tom Allen Senera mitoittaa maalämpöpumput vuosikymmenten kokemuksella ja ammattitaidolla.

Pyydä tarjous maalämpöpumpun uusimisesta

Pyydä meiltä tarjous maalämpöpumppusi vaihdosta uuteen, energiatehokkaaseen malliin!

Paljonko tarvitaan lämmitysenergiaa ja -tehoa?

Maalämpöpumpun uusimisen pohjaksi on selvitettävä talon lämmitysenergian ja -tehon tarve. Tähän tarvitaan tiedot talon rakennusvuodesta, pinta-alasta, lämmönjakotavasta ja lämpimän käyttöveden tarpeesta. Lisäksi tarvitaan tieto talon kokonaissähkönkulutuksesta useamman vuoden ajalta, jolloin myös tehontarvepiikit tulevat esille.

Mahdollisimman tarkat lähtötiedot auttavat maalämpöpumpun vaihdossa, mutta ammattitaitoinen urakoitsija pystyy valitsemaan asiakkaalle parhaan ratkaisun, vaikka osa alkutiedoista puuttuisikin.

Maalämpöpumpun vaihtamiseen tarvitaan hyvät lähtötiedot.

Hyvät lähtötiedot talosta ja sen maalämpöjärjestelmästä auttavat valitsemaan sopivimman maalämpöpumpun vanhan laitteen tilalle.

Talon olemassaolevan maalämpöpumpun teho ja sähkövastuksen koko sekä energiakaivon ominaisuudet antavat tietoa siitä, millainen maalämpöjärjestelmän mitoitus taloon on edellisellä kerralla tehty. Talon asukasmäärässä tai lämpimän käyttöveden tarpeessa on kuitenkin usein tapahtunut muutoksia, jotka on otettava huomioon. Myös mahdolliset talon laajennussuunnitelmat tai vaihto osatehomitoitetusta maalämpöjärjestelmästä täystehomitoitettuun on huomioitava.

Maalämpöpumpun teho ja sähkövastuksen koko selviävät useimmiten ohjekirjasta tai laitteen sisältä löytyvästä mallikilvestä. Myös internetistä voi etsiä tietoa laitteesta. Arvokkaita lisätietoja ovat myös tiedot lämpöpumpun käyntiajasta, käyttöveden lämmitykseen käytetystä ajasta sekä lisälämmön lähteen eli sähkövastuksen käyttöajasta.

Riittääkö vanha energiakaivo?

Uudet maalämpöpumput ovat energiatehokkaampia kuin vanhemmat, joten saman teholuokan uusi lämpöpumppu ottaa energiakaivosta enemmän lämpöä kuin vanha laite. Maalämpöpumppua vaihdettaessa onkin tärkeää tietää, miten syvä talon energiakaivo on.

Jos kaivon syvyys ei selviä talon asiakirjoista, sitä kannattaa yrittää selvittää talon edellisiltä omistajilta, kunnan rakennusvalvonnasta tai maalämpöjärjestelmän urakoineelta yritykseltä. Mikäli lämpökaivon syvyyttä ei muuten saada selville, asiantuntijamme voi mitata sen.

Maalämpökaivon syvyyden lisäksi on tärkeää selvittää sen lämpötila. Tämä selviää tutkimalla, mikä lämmönkeruunesteen lämpötila on sen mennessä lämpökaivon keruupiiriin, ja mikä nesteen lämpötila on sen palatessa lämpökaivosta.

Miten energiakaivon syvyys mitataan?

Energiakaivon syvyys mitataan luotilangalla lämmönkeruuputken eli kollektorin sisäpuolelta. Kaivon mittaamista lämmönkeruuputken ulkopuolelta ei suositella, koska kaivoon on saattanut vuosikymmenten varrella sortua maa-ainesta, johon luotilanka pysähtyy kesken matkan.

Kaivon syvyyden mittaamiseksi maalämpöpumppu on sammutettava. Tämän jälkeen lämmönkeruuputki katkaistaan kaivon päältä. Lämmönkeruuputken pohjaan lasketaan luotilanka, jolla kaivon syvyys saadaan selville. Luotilangan poistamisen jälkeen lämmönkeruuputki liitetään jälleen yhteen, järjestelmä ilmataan ja lämpöpumppu käynnistetään.

Kaivovahdit

Useissa nykyaikaisissa maalämpöpumpuissa on kaivovahti, joka valvoo energiakaivon lämpötilaa. Kun kaivovahti asetetaan aktiiviseksi, energiakaivosta tulevalle lämmönkeruunesteelle määritellään minimilämpötila. Lämpötilan saavuttaessa tämän rajan kaivovahti rajoittaa maalämpöpumpun ottotehoa, jotta energiakaivo ei jäähtyisi.

Kaivovahtien toimintatavat vaihtelevat. Perusmallinen kaivovahti käynnistää maalämpöpumpun sähkövastuksen, kun lämmönkeruunesteen lämpötilaraja saavutetaan. Perusmallista kaivovahtia käytetään erityisesti maalämpöpumpuissa, joiden kompressori toimii vakionopeudella ja pysähtyy aina, kun tarvittava lämpötila on saavutettu (ns. on-off-lämpöpumput).

Vaiheittainen kaivovahti puolestaan vähentää ensin virtaumaa, kun lämpötilaraja lähestyy. Seuraavassa vaiheessa lämpöpumpun ottotehoa vähennetään, ja viimeiseksi käynnistetään lämpöpumpun sähkövastus. Vaiheittaista kaivovahtia käytetään maalämpöpumpuissa, joissa on kierroslukuohjattu kompressori (ns. invertterilämpöpumput).

Energiakaivon syvyys on tärkeä peruste sille, millainen maalämpöpumppu taloon valitaan. Tehokas maalämpöpumppu, jota rajoitetaan kaivovahdilla, voi olla ylimitoitettu hankinta taloon, jossa on melko matala energiakaivo. Toisinaan järkevin ratkaisu on porata lisäkaivo.