Maalämpö Helsinki

Pyydä tarjous

Asiakkaidemme kokemuksia maalämmöstä Helsingissä

Jari Kajas Jari Kajas Hallituksen puheenjohtaja

Maalämpö- ja maaviileäjärjestelmä

As Oy Kivelänkatu 1 b Töölössä vaihtoi kaukolämmön maalämpöön ensimmäisenä asuinkerrostalona Helsingin kantakaupungissa. Hallituksen puheenjohtaja Jari Kajas toi idean taloyhtiöön Tukholmasta, missä hankkeista oli enemmän kokemuksia.

Lue lisää
Lauttasaaren Pienteollisuustalo Lauttasaaren Pienteollisuustalo

Kaukolämmöstä maalämpöön

Lauttasaaren Pienteollisuustaloon Helsingissä asennettiin kaukolämmön tilalle maalämpö- ja maaviileäjärjestelmä. Työntekijöiden viihtyvyyttä on parantanut erityisesti jäähdytys maaviileällä.

Lue lisää
Kenneth Olenius Kenneth Olenius Toimitusjohtaja

Maalämpö uuteen liikekiinteistöön

Koneliike Olenius Oy Helsingin Pihlajamäessä asensi uuteen liikekiinteistöönsä maalämpö- ja maaviileäjärjestelmän. Perinteikäs helsinkiläinen yritys halusi satsata viimeisimpään ja energiatehokkaimpaan lämmitystekniikkaan.

Lue lisää
Tran-Nguyenin pariskunta Elina ja Laurent Tran-Nguyen

Sähkölämmityksestä maalämpöön

Elina ja Laurent Tran-Nguyenin omakotitaloon Helsingin Kaarelassa asennettiin maalämpö varaavan sähkölämmityksen tilalle. Maalämpöön siirryttyä lämmityskulut ovat pudonneet huimat 78–83 % vuodessa.

Lue lisää

Lämpökaivon rakentamisluvan hakeminen kaupungissa Helsinki

Helsingissä rakentamislupaa lämpökaivolle eli energiakaivolle haetaan sähköisen lupahakupalvelun kautta. Maalämpöön siirtyminen vaatii kaupungissa Helsinki aina rakentamisluvan. Uudisrakennusten osalta lämpökaivon lupa haetaan rakentamisluvan yhteydessä. Kuitenkin, jos vasta rakentamisluvan saamisen jälkeen päätetään valita maalämpö uudisrakennuksen lämmitysmuodoksi, tulee energiakaivon rakentamislupaa hakea erikseen. Luvan hakemisen voi tilata Tom Allen Seneralta. Lue lisää maalämmöstä täältä.

Esteenä maalämpökaivon poraamiselle Helsingissä voi olla porauspaikan sijainti tärkeällä pohjavesialueella. Muita esteitä voivat olla maanalaiset rakennelmat, tunnelit tai tunnelivaraukset, joista voit kysyä lisätietoja Helsingin kaupunkiympäristön maalämpöyksiköstä..

Rakentamislupahakemuksen liitteet

Rakentamisluvan liitteeksi Helsingissä tarvitaan aina maalämmön rakennettavuusselvitys, joka sisältää mm.  johtokartan. Pakollisena liitteenä hakemuksessa tulee olla myös tontin hallintaselvitys eli lainhuutotodistus, yhtilökohteissa kaupparekisteriote. Mikäli tontti on Helsingin kaupungin omistuksessa ja kiinteistön omistaja on siinä vuokralla, tulee vuokralaisen hakea lupaa tontin omistajalta, eli kaupungilta maalämpöhankkeelle. Hakemus maalämpöehdon lisäämiseksi maanvuokrasopimukseen.

Edellä mainittujen lisäksi Helsinki edellyttää hakemuksen liitteeksi myös kaivon asemapiirroksen, jossa esitetään porakaivon sijainti, syvyys sekä sen etäisyydet lähimpiin rajoihin ja rakennuksiin. Vähimmäisetäisyydet voi tarkistaa Ympäristöministeriön Energiakaivo-oppaasta. Asemapiirroksen pohjana käytetään rakennettavuusselvityksen johtokarttaa, jossa näkyvät maanalaiset johdot sekä muut mahdolliset maanalaiset rakennelmat.

Lupahakemukseen on liitettävä mukaan myös naapurin suostumus, mikäli porakaivon sijainti on lähempänä kuin 7,5 m naapuritontin rajasta. Jos lupahakemuksen allekirjoittaa hakijan sijaan hakemuksessa nimetty asiamies, tulee hakemuksen liitteenä olla valtakirja tontin omistajalta. Tom Allen Seneran kokeneet lupa-asiantuntijat 

Helsingin maalämpö­potentiaali

Geologian tutkimuskeskus (GTK) teki Helsingin kaupungille vuonna 2019 perusteellisen tutkimuksen pääkaupunkialueen sopivuudesta maalämmön hyödyntämiseen. Tutkimuksessa selvitettiin esimerkiksi alueen maapeitteen paksuutta ja kivilajien lämmönjohtavuutta. Tutkimuksessa selvisi, että Helsingin maalämpövaranto on hyvin suuri. Maapeitteen paksuus ja kivilajien ominaisuudet ovat lähes koko Helsingin alueella sopivat maalämmön hyödyntämiselle.

Maapeitteen paksuus vaikuttaa maalämpökaivon porauskustannuksiin, koska kallioperän poraaminen on huomattavasti edullisempaa kuin maapeitteen läpi poraaminen. Lisätietoa porauskustannuksista löydät sivultamme Maalämmön hinta. GTK:n tutkimuksen mukaan ylivoimaisesti suurin osa Helsingistä kuuluu alueeseen, jolla maapeitteen paksuus on vain 0–10 metriä. Suurimmalla osalla jäljelle jäävää aluetta maanpeite on 10–20 metrin paksuinen. Lähes koko Helsingin alueella kallioperä on siis lähellä maan pintaa. Maanpeite on yli 30 metrin paksuinen vain yksittäisissä paikoissa esimerkiksi Arabianrannan, Länsisataman ja Hernesaaren alueilla, Veräjälaaksossa sekä Malminkartanossa. Tom Allen Seneran energia-asiantuntijat arvioivat tarvittaessa tarkemmin yksittäisen tontin maanpeitteen paksuuden mahdollisten lähistölle porattujen maalämpökaivojen poraustiedoista.

Kivilajien lämmönjohtavuus, tiheys ja ominaislämpökapasiteetti ovat olennaisia tietoja tutkittaessa alueen maalämpöpotentiaalia. GTK:n tutkimuksessa todettiin, että noin puolella Helsingin alueista kivilajien lämmönjohtavuus on hyvä, ja suurimmalla osalla muista keskinkertainen.  Tyydyttävään luokkaan sisältyi vain pieniä erillisiä alueita. Helsingin geoenergiapotentiaalin selvitys löytyy kokonaisuudessaan täältä.

Kohteemme Helsingissä

Karttaa ladataan

Kartta ei lataudu, jos olet kieltänyt markkinointi­evästeet. Voit muokata eväste­asetuksiasi tästä.

Kartta sisältää kohteemme vuosilta 2012–2021. Tietosuojasyistä kohteen tarkkaa osoitetta ei mainita, ja kohdemerkki sijoittuu kadun puoliväliin, ei tarkalleen kohteen kohdalle.