Mäntyharjun vuonna 1822 valmistunut kirkko on Suomen toiseksi suurin puukirkko. Kirkossa oli aiemmin öljylämmitysjärjestelmä. Vaikka rakennusta ei pidetty arkisin kovin lämpimänä, oli öljyn kulutus silti yli 30 000 litraa vuodessa.
Mäntyharjun seurakunnan talouspäällikkö Risto Jaakola kertoo maalämmön valitsemiseen vaikuttaneista tekijöistä. Öljylämmitysjärjestelmä olisi pitänyt uusia. Toisaalta öljylämmityksen jatkaminen ei olisi ollut kannattavaa öljyn hinnan nousun takia. Maalämmön ohella harkittiin kaukolämpöä ja jopa omaa hakelämpölaitosta. Maalämmön valitsemiseen vaikutti olennaisesti sen ympäristöystävällisyys.
Senera (nykyinen Tom Allen Senera Oy) valikoitui projektin toteuttajaksi tarjouskilpailun perusteella. ”Senera oli kokonaistaloudellisesti edullisin”, toteaa Jaakola. Mäntyharjun kirkon alueelle porattiin kaksitoista 170 metriä syvää lämpökaivoa ja pannuhuoneeseen asennettiin kolme IVT:n Greenline HE D36 -lämpöpumppua.
Kirkossa ei ollut aiemmin vesikiertoon perustuvaa lämmönjakotapaa, joten Senera rakensi kirkkoon myös Museoviraston ohjeiden mukaisen patteriverkoston. Verkostoon kuuluu yhteensä 338 vanhantyylistä ripaputkipatteria.
Talouspäällikön mukaan investoinnin takaisinmaksuaika on toteutumassa suunnitelmiin nähden etuajassa. Seurakunta sai projektiin avustuksia, mutta myös maalämpöjärjestelmän käyttökustannukset ovat vastanneet odotuksia. Erityisesti Jaakola mainitsee, että maalämpöön siirtyminen oli ympäristöteko.
Lue lisää maalämmön hinnasta ja kustannuksista.
Olemme asentaneet ympäristöystävällisen ja lämmityskustannuksia säästävän lämpöpumppujärjestelmän lukuisiin pientaloihin, taloyhtiöihin ja liikekiinteistöihin. Lue, miten projektit sujuivat asiakkaidemme näkökulmasta!
Lue lisää