Järjestelmä toteutettiin pilottihankkeena osana ABB:n Mission to Zero -ohjelmaa, jolla yhtiö tavoittelee hiilineutraalia tuotantoa. Aiemmin kaukolämpöä pääenergianlähteenä käyttäneen tehtaan energiakustannukset olivat korkeat. ”Tavoitteena oli pitää kiinteistö energiatehokkaana ja parantaa tuotannon tuottavuutta samalla, kun energiakulut nousevat”, kertoo liiketoimintayksikön johtaja Marko Utriainen.
Tehtaan paineilmakompressorit ja muovikoneet vaativat jatkuvaa jäähdytystä. ”Halusimme hyödyntää kompressorien hukkalämmöt kiinteistön lämmittämiseen”, kertoo kiinteistöpäällikkö Josi-Pekka Roppola.
Tuotannossa ja jäähdytyksessä syntyvä hukkaenergia kerätään nyt talteen lämmön talteenotolla ja kierrätetään takaisin käyttöön. Aiemmin harakoille mennyt energia ladataan energiakaivokenttään, joka varautuu ylijäämälämmöllä noin 15-asteiseksi. Lämpö ohjataan talvella tuloilman ja käyttöveden lämmitykseen. Kesällä energiakaivoja hyödynnetään jäähdytyksessä.
Järjestelmän suunnitteli Granlund Oy yhteistyössä ABB:n kanssa. Tom Allen Senera valittiin urakoitsijaksi kilpailutuksessa referenssien perusteella.
Kiinteistön tontille porattiin 18 energiakaivoa. Poraustyöstä vastasi Rototec. Lisäksi asennettiin lämmönkeruuputkistot, lämpöpumput sekä muut laitteet. Kaivokentän päälle rakennettiin 464 paneelin aurinkovoimala. Urakka suoritettiin aikataulussa, reilussa kuudessa kuukaudessa tuotannon keskeytymättä. ”Tom Allen Senera toteutti urakan laadukkaasti ja teknisesti hyvin”, toteaa Josi-Pekka Roppola.
Energianjärjestelmä integroitiin osaksi jo olemassa olevaa automaatiota. Energiatasetta seuraamalla saadaan reaaliaikainen tieto energiankulutuksesta, joka optimoidaan minimiin kiinteistön vaihtelevan käyttöasteen mukaisesti. Aikaisemmin tehdasta jäähdytettiin viikonloppuisin kylmäkoneilla, kun tuotanto ei ollut käynnissä. Nyt jäähdytys tapahtuu maaviileällä sekä aktiivijäähdytyksellä, josta syntyvä hukkalämpö säästetään.
Kuvassa kiinteistöpäällikkö Josi-Pekka Roppola optimoi automaatiojärjestelmän säätöjä.
Tehtaassa tarvittava lämmitys- ja jäähdytysenergia saadaan nyt pääasiassa maalämmöstä sekä talteen otetusta hukkalämmöstä. Aurinkovoimalan tuottama sähkö käytetään järjestelmän laitteiden toimintaan sekä sähköautojen lataukseen. Muu sähkö on ostettua vesi- ja tuulisähköä. Järjestelmän saavutettu energiapeitto on 93–95 prosenttia. Lisäetuina tehtaan kokonaisenergiatehokkuus parani 21 prosenttia ja hiilidioksidipäästöt vähenivät jopa 636 tonnia vuodessa.
Investointi ei tuottanut lisäkustannuksia, sillä takaisinmaksu ja käyttökulut voidaan rahoittaa samoilla varoilla, millä ennen ostettiin kaukolämpöä. Kiinteistön omistajan edustaja Matti Suomalainen onkin tyytyväinen investointiin. ”Energiahanke on varma sijoitus, jolle voi laskea huomattavan vuosikoron”, hän toteaa.
Liiketoimintayksikön johtaja Marko Utriainen pohtii kestävän kehityksen arvojen merkitystä liiketoiminnassa. ”Edistämme käytännön teoilla vähähiilisen yhteiskunnan kehitystä. Haluamme näyttää globaalia esimerkkiä siitä, mitä hiilineutraalius omassa tuotannossa tarkoittaa”, hän kiteyttää.
Olemme asentaneet ympäristöystävällisen ja lämmityskustannuksia säästävän lämpöpumppujärjestelmän lukuisiin pientaloihin, taloyhtiöihin ja liikekiinteistöihin. Lue, miten projektit sujuivat asiakkaidemme näkökulmasta!
Lue lisää