Yleinen arvonlisäverokanta nousee 24 prosentista 25,5 prosenttiin 1.9.2024 alkaen. Uutta arvonlisäverokantaa tullaan soveltamaan sellaisiin tavaroihin ja palveluihin, joiden verokanta on nyt 24 prosenttia.
Tavaroiden osalta yleisen arvonlisäverokannan korotus tarkoittaa käytännössä sitä, että arvonlisävero kohdistetaan yleensä sille verokaudelle, jonka aikana tavara on toimitettu eli luovutettu ostajan haltuun. Jos tavara luovutetaan ostajalle viimeistään 31.8.2024, sovellettava verokanta on 24 %, vaikka ostaja maksaisi tavarasta vasta myöhemmin. Tässä yhteydessä verokaudella tarkoitetaan kuukautta.
Palveluiden osalta arvonlisävero kohdistetaan sille verokaudelle (kuukaudelle), jonka aikana palvelu on suoritettu. Jos palvelun suorittaminen on kesken silloin, kun verokanta muuttuu, sovelletaan palvelun päättymisajankohdan verokantaa. Palvelu on suoritettu, kun se on asiakkaan käytettävissä.
Poikkeuksen tekee ennakkomaksu, jonka arvonlisävero muodostuu siltä verokaudelta (kuukaudelta), jonka aikana ennakkomaksu on maksettu. Jos ennakkomaksu on maksettu myyjälle ennen lakimuutoksen voimaan astumista, sovellettava verokanta ennakkomaksun osalta on 24 prosenttia, vaikka palvelu valmistuisikin vasta 1.9.2024 jälkeen.
Suomen Yrittäjät pitää arvonlisäveron korotusta liian suurena, mutta pitää sitä kuitenkin vähemmän haitallisena kuin työn ja yrittämisen verotuksen kiristämistä.
–Arvonlisäveron korotus iskee vaikeuksissa olevaan rakennusalaan ja välittyy uusien asuntojen sekä remonttien hintoihin, Suomen Yrittäjien johtaja, pääekonomisti Juhana Brotherus toteaa.
Energiatehokkuushankkeet, kuten maalämpöön ja lämmön talteenottoon siirtyminen, kuuluvat yleisen arvonlisäverokannan piiriin ja korotus tulee koskemaan myös näitä urakoita. Se, miten suoraan arvonlisäveron korotus heijastuu hintoihin, riippuu kuitenkin myös kysynnän määrästä sekä yleisestä talouden suhdanteen kehittymisestä, pohditaan Taloussanomien artikkelissa.