Suomen ilmastotavoitteet on mahdollista saavuttaa, kunhan yhteiskunnassa päästään eroon kapeakatseisuudesta ja lyhytnäköisestä päätöksenteosta, sanoo Aalto-yliopiston teknillisen fysiikan professori Peter Lund.
Suomen tavoitteena on olla hiilineutraali vuonna 2035 sekä kehittyä päästöttömän energian kärkimaaksi. Miksi uudet teknologiat ja edistykselliset hankkeet typistyvät kuitenkin liian usein piloteiksi?
Lundin mukaan syynä ovat toimintamallit ja rakenteet, joissa päätöksiä tehdään vain yhtä näkökulmaa painottaen tai muutaman vuoden aikajaksolla.
– Jotta esimerkiksi lämpöpumppujen potentiaali konkretisoituu, muutosta tarvitaan niin sääntelyyn ja rahoitukseen kuin hankkeiden toimintatapoihinkin.
Professori Peter Lundin mukaan Suomen ilmastotavoitteiden saavuttaminen edellyttää kokonaisvaltaisempaa ajattelua ja uusien teknologioiden hyödyntämistä.
Professori Peter Lund on seurannut rakennettuun ympäristöön liittyvää keskustelua 1970-luvulta alkaen sekä Suomessa että kansainvälisesti. Hänen mielestään valtion pitäisi luottaa vahvemmin yrityksiin, joilla on kauaskantoista näkemystä, valmiita bisnesmalleja sekä uusia teknologioita ympäristötavoitteiden edistämiseksi.
– Viime kädessä yritykset toteuttavat ilmastonmuutoksen hankkeet. Niiden kehitystyötä ja innovaatioiden kaupallistamista ei kannattaisi hidastaa enää yhtään hitailla lupaprosesseilla, jotka on tehty eilisen maailmaan.
Myöskään ARAn energia-avustusta ei olisi pitänyt Lundin mielestä lakkauttaa. Vastaavat tuet on todettu monissa maissa tärkeiksi kannustimiksi, joilla vanhoista rakennuksista saadaan energiatehokkaampia. Vaikkapa taloyhtiön oma investointi ei tunnu yhtään niin isolta, kun valtio kompensoi sitä avustuksella.
– Tuotannolla ei ratkaista ongelmia, jos myös kysyntää ei saada haltuun.
Poliittiset päätökset säteilevät rakennettuun ympäristöön monin tavoin. Lund pitää erityisen tärkeänä sitä, että valtio panostaa koulutukseen. Ympäristötavoitteiden saavuttaminen riippuu pitkälti siitä, onko osaajia tarpeeksi.
Entä onko osaaminen sillä tasolla, että rakennukseen tai alueelle valittavan energiamuodon vaikutuksia pystytään tarkastelemaan kokonaisvaltaisesti ympäristön, talouden ja käyttäjien olosuhteiden kannalta?
– Suuret maat, kuten Saksa ja Kiina, panostavat osaamiseen todella paljon. Suomessakin esimerkiksi aikuisopiskelun mahdollisuuksia pitäisi lisätä, ei vähentää lyhyen aikavälin kustannussäästöjen toivossa.
Myös tutkimus-, kehitys- ja innovaatiotoiminnan rahoitus on tullut jyrkästi alaspäin vuoden 2008 jälkeen. Lundin mielestä aidosti rohkea ilmastoteko olisi kasvattaa riskirahoituksen pääomaa.
– Sitä kautta syntyy paitsi entistä edistyksellisempiä ja luotettavampia teknologioita myös uusia työpaikkoja, joista tulisi rahaa takaisin valtion kassaan.
Vihreän siirtymän edistyminen edellyttää koulutukseen, tutkimukseen, kehitys- ja innovaatiotoimintaan panostamista.
Esimerkiksi lämpöpumpputeknologia on kehittynyt vauhdilla sen jälkeen, kun lämpöpumput saivat jalansijaa Suomessa 1990-luvulla. Uusimmat ratkaisut eivät silti ole lyöneet läpi esimerkiksi teollisuudessa. Lämpöpumppujen mahdollisuuksia ei ole täysin ymmärretty, vaikka lämmitys on tärkein loppuenergian muoto: siihen voi kulua jopa kaksi kolmasosaa rakennuksessa käytetystä energiasta. Lisäksi kaikesta energian loppukäytöstä yhteiskunnassa yli puolet on lämpöä.
– Lämpöpumppujen tuottamat säästöt alkavat näkyä kunnolla vasta pidemmällä aikavälillä. Rakennushankkeet taas ovat läpeensä kilpailutettuja. Tällöin alkuvaiheen kustannussäästöt ajavat elinkaariajattelun edelle, Lund sanoo.
Hän uskoo, että lämpöpumpputeknologian hyödyt aletaan huomata, kun keskustelua laajennetaan energianlähteistä niin sanottuihin energiapalveluihin eli kiinteistöjen käyttäjien hyötyihin.
Lundin mukaan käyttäjiä ei kiinnosta ensisijaisesti energia vaan vaikkapa se, ovatko kodin tai kiinteistön olosuhteet miellyttävät tai lämmityksen hinta kohtuullinen. Kiinteistöautomaatioon kytkettävillä lämpöpumpuilla voidaan ennakoida tehokkaasti esimerkiksi sään vaihteluiden vaikutusta, ja samalla voidaan saavuttaa isoja kustannus- ja ympäristöhyötyjä.
– Ilmastotavoitteet ovat sitä lähempänä, mitä paremmin loppukäyttäjiä saadaan tuettua hiilijalanjälkensä kutistamisessa, Lund summaa.
Kuluttajia kiinnostaavat energian hinta sekä asumisolot. Kun uusiutuvan energian hinta on riittävän edullista ja uudella teknologialla voidaan saada miellyttävät asuimisolosuhteet, se kannustaa pienentämään hiilijalanjälkeä.