Kaukolämmön hinta on ennätyskorkea. Energiateollisuus ry:n vuoden 2024 hintakuvaajat puhuvat selvää kieltä: vuosikymmeniä jatkunut hintojen nousu on saavuttanut taas yhden lakipisteen. Miksi halvan kaukolämmön aika on jäänyt taakse, ja kannattaako jäädä odottamaan paluuta entiseen, vai siirtyä kaukolämmöstä oman tontin lämpöön?

Euroopan unionin energiatehokkuusdirektiivi EPBD (EU 2024/1275) astui voimaan 29.5.2024. Direktiivin tehtävänä on luoda raamit energiatehokkuuden parantamiselle ja määrittelylle EU-jäsenmaissa. Energiatehokkuusdirektiivi korvaa kansallisen pitkän aikavälin korjausrakentamisen strategian (2020–2050) ja koskee sekä julkisia että yksityisiä kiinteistöjä ja rakennuksia Suomessa ja koko Euroopan alueella.

Siirtymä uusiutuvaan energiantuotantoon toteutuu vain, kun lämpöpumpuista ja lämpövarastoista otetaan enemmän irti. Silloin sähkön- ja lämmöntuotantojärjestelmä pysyy paremmin tasapainossa tulevaisuudessakin, uskoo Aalto-yliopiston teknillisen fysiikan professori Peter Lund.

Suomen hiilineutraaliuskeskustelussa korostuvat Lundin mukaan liian kapeasti pelkästään aurinko- ja tuulisähkö. Päästövähennysten tavoittelussa tuppaa unohtumaan, että lämmöntuotantokin on osa energiantuotantoa ja että uudenlaiset lämmitysmuodot pitää vakiinnuttaa osaksi Suomen energiainfrastruktuuria. Yli puolet kaikesta käytetystä loppuenergiasta on itse asiassa lämpöä.

– Jos ilmastotavoitteet halutaan saavuttaa, lämpöpumppuja ei pidä ajatella pelkästään kiinteistökohtaisina ratkaisuina, Lund sanoo.

Helsingin Roihuvuoressa Lumikintie 3:ssa sijaitseva neljän asuinkerrostalon taloyhtiö vaihtoi kaukolämmön maalämpöön ja asennutti samassa yhteydessä kahden rakennuksen katoille aurinkopaneelit omavaraisuuden ja kustannustehokkuuden maksimoimiseksi. Kyseessä on Suomen ensimmäinen taloyhtiö, joka pääsi alempaan sähköveroluokkaan ja kiitos siitä kuuluu energiatekniikan diplomi-insinöörille Jukka Suutelalle.

Suomen ilmastotavoitteet on mahdollista saavuttaa, kunhan yhteiskunnassa päästään eroon kapeakatseisuudesta ja lyhytnäköisestä päätöksenteosta, sanoo Aalto-yliopiston teknillisen fysiikan professori Peter Lund. 

Suomen tavoitteena on olla hiilineutraali vuonna 2035 sekä kehittyä päästöttömän energian kärkimaaksi. Miksi uudet teknologiat ja edistykselliset hankkeet typistyvät kuitenkin liian usein piloteiksi?

Lundin mukaan syynä ovat toimintamallit ja rakenteet, joissa päätöksiä tehdään vain yhtä näkökulmaa painottaen tai muutaman vuoden aikajaksolla.

– Jotta esimerkiksi lämpöpumppujen potentiaali konkretisoituu, muutosta tarvitaan niin sääntelyyn ja rahoitukseen kuin hankkeiden toimintatapoihinkin.