Hiilidioksidi on tärkein ilmastoa lämmittävistä kasvihuonekaasuista. Tässä blogissa esittelen eri tahojen käyttämiä tietoja lämmitystapojen hiilidioksidipäästöistä. Maalämmön hiilidioksidipäästöt ovat näistä lämmitysmuodoista pienimmät. Maalämmön etuna muihin verrattuna on myös se, että maalämpöjärjestelmää voidaan käyttää rakennuksen jäähdyttämiseen lähes päästöttömällä tavalla. Tämän seikan painoarvo kasvaa ilmastonmuutoksen edetessä.

Tässä kirjoituksessa arvioin maalämmön kannattavuutta kolmesta näkökulmasta. Ensiksi vertaan maalämpöön sijoittamista osakemarkkinoille sijoittamiseen eli tarkastelen sijoitetun pääoman tuottoa. Toiseksi käsittelen maalämmön hankkimista lainarahoituksella. Kolmanneksi selvitän, mitä tarkoitetaan maalämpöjärjestelmän takaisinmaksuajalla. Esimerkkinä käytän tosielämään perustuvaa tapausta, jossa 200 m²:n omakotitalon sähkölämmitys vaihdetaan maalämpöön.

Maalämpö on tunnetusti taloudellinen lämmitystapa. Maalämpöpumppu tuottaa jopa nelinkertaisen määrän lämmitysenergiaa suhteessa kuluttamaansa sähköön, joten kustannukset ovat murto-osan esimerkiksi suoran sähkölämmityksen kuluista. Maalämmön sähkönkulutusta ja kustannuksia  voidaan kuitenkin vähentää entisestään monella tavalla.

Tässä blogitekstissä käsittelen maalämpöjärjestelmän käyttökustannuksia kahden tosielämään perustuvan esimerkkitapauksen avulla. Kun öljy- tai sähkölämmitys vaihdetaan maalämpöön, säästetään vuosittain arviolta 65 prosentista ylöspäin lämmityskuluissa. Säästöt riippuvat öljyn ja sähkön hinnan kehityksestä.

Viime vuosina monet taloyhtiöt ovat kohdanneet tosiasian, että vanha lämmitysjärjestelmä on tullut käyttöikänsä päähän ja se on uusittava. Lämmitysjärjestelmän vaihtoon ajaa myös lämmityskustannusten jatkuva nousu. Yhtiökokouksissa käydään läpi vaihtoehtoisia ratkaisuja.