Ennen vuotta 2005 rakennetuissa kerrostaloissa ei ole yleensä minkäänlaista lämmön talteenottoa. Sisäilma puhalletaan huippuimurien kautta ulos, jolloin lämmitysenergiasta menee hukkaan jopa 30–40 %. Kun tämä energia saadaan hyötykäyttöön, pienenevät myös asumisesta aiheutuvat ilmastopäästöt.

Hämeenlinnan Parolantie 13, 15 ja 17:n maalämpö- ja lämmöntalteenottoprojekti on Suomen suurimpia. Kolmen kerrostalon uusi, yhteinen lämmönjakohuone nostettiin paikoilleen autonosturilla keskiviikkona 31.5.

Hämeenlinnan Asunnot Oy:n omistamat kerrostalot siirtyvät kaukolämmöstä maalämpöön ja poistoilman lämmön talteenottoon lämmityskustannusten ja ympäristön säästämiseksi. Katso videolta, miten lämmönjakohuone nostetaan paikoilleen, ja mitä Hämeenlinnan Asunnot Oy:n toimitusjohtaja Matti Riekkola kertoo hankkeen taustoista ja sujumisesta!

Talouselämä uutisoi tänään Valor Partners Oy:n energiateollisuudelle tekemästä tutkimuksesta, jonka mukaan lämpöpumppuja voitaisiin hyödyntää 5–6-kertaisesti kaukolämpöenergian tuotossa nykyiseen verrattuna. Erityistä huomiota olisi syytä kiinnittää lämpöpumppujen mahdollisuuksiin hukkalämmön hyödyntämisessä.

Asokotien kiinteistöpäällikkö Teemu Jalomäki kertoo Kauppalehdessä 27.2. huomattavista säästöistä, joita Asokodit on saavuttanut vaihdettuaan kiinteistökohteidensa lämmitysmuodoksi maalämmön. Viimeisten kahdeksan vuoden aikana Asokodit on vaihtanut yli 40 kerros- ja rivitalokiinteistöä pääasiassa öljylämmityksestä maalämpöön, ja säästänyt ostoenergiaa noin 70 %. Jalomäki kertoo, että seuraavaksi Asokodit alkaa siirtää kaasukohteitaan maalämpöön, ja hän arvioi, että myös kaukolämpökohteissa maalämpö voisi olla edullisempaa.