Tavallisesti maalämpöpumppu ja muut laitteet asennetaan vanhan lämmitysjärjestelmän tilalle vasta, kun energiakaivojen poraus on valmis. Näin talo saa lämpöä koko urakan ajan. Meidän talomme lämmönjakohuone on kuitenkin niin tilava, että maalämpölaitteisto oli mahdollista asentaa purkamatta ensin kaukolämmönvaihdinta. Urakan aloituskokouksessa sovittiinkin, että sekä energiakaivojen poraus että laitteiston asennus aloitettaisiin tasan viikon kuluttua.

Taloyhtiömme oli päättänyt vaihtaa kaukolämmön maalämpöön. Ennen kuin varsinainen urakka voitiin aloittaa, meidän oli kuitenkin saatava energia-avustushakemus perille ARAan. Hakemuksen voi ARAn ohjeiden mukaan tehdä siinä vaiheessa, kun tarvittavat liitteet ovat koossa, mutta töitä ei ole vielä aloitettu.

Joitakin vuosia sitten minusta tuli espoolaisen kerrostaloyhtiön hallituksen jäsen ja sittemmin puheenjohtaja. Vastuu tuntui suurelta. Aloin katsella kaikkea talossamme ja sen tontilla uusin silmin. Äkkiä ei ollutkaan enää vain jonkun muun asia, olivatko puut terveitä, pelastustiet auki ja putket kunnossa. Sain käteeni myös avaimen, jolla pääsin talon sydämeen, lämmönjakohuoneeseen.

Suomalaiset käyttävät päivässä noin 150 litraa vettä, josta puolet on lämmintä. Viemäriin valuu kaiken kaikkiaan noin viidennes asuinrakennusten lämmitykseen kuluvasta energiasta. Tällä hetkellä jätevesien lämmön talteenotto ei ole kovin yleistä, mutta lähitulevaisuudessa se on yksi lupaavimmista energiansäästön kohteista.

Tässä blogitekstissä kuvaan lyhyesti maalämpöpumpun toimintaperiaatteen.

Maalämpöpumppu hyödyntää rakennuksen ja käyttöveden lämmityksessä maaperään varastoitunutta aurinkoenergiaa. Maalämpöjärjestelmän lämmönkeruuneste kiertää lämmönkeruuputkistossa, joka on yleensä asennettu noin 100–200 metriä syvään lämpökaivoon. Lämmönkeruunesteestä on 70 % vettä ja 30 % bioetanolia. Etanolin tarkoituksena on estää veden jäätyminen.