Kaukolämmön hinta on ennätyskorkea. Energiateollisuus ry:n vuoden 2024 hintakuvaajat puhuvat selvää kieltä: vuosikymmeniä jatkunut hintojen nousu on saavuttanut taas yhden lakipisteen. Miksi halvan kaukolämmön aika on jäänyt taakse, ja kannattaako jäädä odottamaan paluuta entiseen, vai siirtyä kaukolämmöstä oman tontin lämpöön?
Euroopan unionin energiatehokkuusdirektiivi EPBD (EU 2024/1275) astui voimaan 29.5.2024. Direktiivin tehtävänä on luoda raamit energiatehokkuuden parantamiselle ja määrittelylle EU-jäsenmaissa. Energiatehokkuusdirektiivi korvaa kansallisen pitkän aikavälin korjausrakentamisen strategian (2020–2050) ja koskee sekä julkisia että yksityisiä kiinteistöjä ja rakennuksia Suomessa ja koko Euroopan alueella.
Tom Allen Senera on voittanut yhdessä Gebwellin, Granlundin ja Keskon kanssa Euroopan merkittävimmän lämpöpumppualan palkinnon. Heat Pump City of the Year 2020 -palkinto myönnettiin K-ryhmän päivittäistavarakauppoihin suunnitellusta ja toteutetusta energian kierrätysjärjestelmästä, joka vähentää kauppojen lämmitysenergian kulutusta 80–95 %. Järjestelmän tavoitteena on tehdä kiinteistöistä lähes hiilineutraaleja.
Kolmen kerrostalon taloyhtiö, As Oy Sulkapolku 6 Helsingin Pitäjänmäessä, asensi kaukolämmön rinnalle poistoilman lämmön talteenoton. Kerrostalot ovat kahdeksankerroksisia ja niissä on koneellinen ilmanvaihto. Urakassa jokaisen kerrostalon katolle asennettiin vanhan huippuimurin tilalle lämmön talteenottoyksikkö, joka kerää noin 20-asteisesta sisäilmasta lämmön talteen uudelleen käytettäväksi.
Taloyhtiön hallituksen puheenjohtaja Markus Tuukkanen toteaa: ”Lämmön talteenotto on ykkönen, kun halutaan puuttua isoon osaan budjettia eli lämmityskustannuksiin”. Taloyhtiössä haluttiin kustannussäästöjen ohella vähentää lämmityksen CO2-päästöjä. Lämmitysenergian kulutus laskikin urakan myötä 460 MWh vuodessa eli n. 31 %.
Yksi urakan haasteista oli, että rakennusvalvonta ei hyväksynyt lämmönkeruulinjojen asentamista rakennusten ulkoseinälle, mikä olisi ollut edullisin asennustapa. Taloyhtiö asennuttikin linjat sen sijaan porraskäytäviin. Tom Allen Senera toivoo, että rakennusvalvonnat sallisivat siistien, sadeveden syöksytorvea muistuttavien lämmönkeruulinjojen asentamisen rakennusten julkisivuun, sillä linjat suunnitellaan aina huomaamattomiksi ja julkisivuun hyvin sopiviksi. Näin saataisiin helpommin toteutettua energian käyttöä ja CO2-päästöjä vähentäviä toimia.
Taloyhtiö on kiinnostunut ottamaan lämpöenergiaa talteen myös jätevedestä. Tom Allen Senera jatkaa tässä asiassa yhteistyötä taloyhtiön kanssa.
As Oy Espoon Hauenkoukku 1 siirtyi pari vuotta sitten kaukolämmöstä Tom Allen Seneran maalämpöön. Rivitaloyhtiön hallituksen puheenjohtaja Kai Dahlskog kertoo lokakuun Kiinteistöpostissa (6/2018), että rahalliset syyt vaikuttivat eniten lämmitysjärjestelmän vaihtopäätökseen, mutta ympäristöarvot olivat myös ratkaisun taustalla. Lämmityskustannukset ovat pudonneet kolmannekseen, ja taloyhtiön hoitovastiketta on jo voitu laskea.