Isännöintiliiton tuottaman Energiabarometrin* tuoreet tulokset ovat saapuneet ja ne osoittavat taloudellisten tekijöiden jarruttavan energiatehokkuustoimenpiteisiin ryhtymistä taloyhtiöissä ympäri Suomen.

– Energiatehokkuuden parantamista pidetään liian kalliina ja taloudellisesti kannattamattomana. Nihkeää suhtautumista selittää muun muassa ARAn energia-avustusten loppuminen ja erityisesti korkotason nousu viimeisen parin vuoden aikana. Kustannuslaskelmat lainarahalla toteutettaville suuremmille korjaushankkeille näyttävät hyvin erilaisilta kuin nollakorkoaikana, Isännöintiliiton tietoasiantuntija Olli Rekonen toteaa.

Helsingin keskustassa on käynnissä urakka, jonka kunnianhimoisena tavoitteena on saada kahdesta kerrostalosta lämmityksen suhteen lähes omavarainen. Tom Allen Senera urakoi taloyhtiöön maalämmön ja jäähdytyksen maaviileällä. Taloyhtiö asennuttaa myös aurinkopaneelit. Uusiutuvaan energiaan siirtymisen myötä taloyhtiö irtautuu kaukolämmöstä.

Helsinki pyrkii saavuttamaan ilmastotavoitteensa entistä tehokkaammilla keinoilla. Ensi vuoden alusta lähtien kentälle jalkautetaan asiantuntijoita, jotka etsivät taloyhtiöitä, joissa energiaremontti olisi tarpeen. Nille tarjotaan asiantuntija-apua remontin aikaansaamiseksi. Asiasta kertoo Yle.

Heinäkuussa 2012 voimaan astuneet rakentamismääräykset muuttivat uudisrakennusten E-luvun laskentatapaa. E-luvulla ilmaistaan rakennuksen laskennallinen ostoenergian kulutus neliömetriä kohden vuodessa. E-luku lasketaan käytännössä määrittelemällä rakennukseen ostettavan energian määrä vuodessa ja kertomalla tämä määrä energian tuotantotavan mukaisella kertoimella.

Suomalaiset käyttävät päivässä noin 150 litraa vettä, josta puolet on lämmintä. Viemäriin valuu kaiken kaikkiaan noin viidennes asuinrakennusten lämmitykseen kuluvasta energiasta. Tällä hetkellä jätevesien lämmön talteenotto ei ole kovin yleistä, mutta lähitulevaisuudessa se on yksi lupaavimmista energiansäästön kohteista.