Kaukolämmön hinta on ennätyskorkea. Energiateollisuus ry:n vuoden 2024 hintakuvaajat puhuvat selvää kieltä: vuosikymmeniä jatkunut hintojen nousu on saavuttanut taas yhden lakipisteen. Miksi halvan kaukolämmön aika on jäänyt taakse, ja kannattaako jäädä odottamaan paluuta entiseen, vai siirtyä kaukolämmöstä oman tontin lämpöön?

Euroopan investointirahasto EIR on tehnyt kahdeksan suomalaisen pankin ja rahoituslaitoksen kanssa sopimukset, joiden tavoitteena on tukea taloyhtiöiden sekä pienten ja keskisuurten yritysten mahdollisuuksia tehdä toimia, jotka edistävät Suomen ilmasto- ja ympäristötavoitteita. Sopimukset mahdollistavat noin miljardin euron lainarahoituksen tällaisille hankkeille.

Euroopan unionin energiatehokkuusdirektiivi EPBD (EU 2024/1275) astui voimaan 29.5.2024. Direktiivin tehtävänä on luoda raamit energiatehokkuuden parantamiselle ja määrittelylle EU-jäsenmaissa. Energiatehokkuusdirektiivi korvaa kansallisen pitkän aikavälin korjausrakentamisen strategian (2020–2050) ja koskee sekä julkisia että yksityisiä kiinteistöjä ja rakennuksia Suomessa ja koko Euroopan alueella.

Helsingin Roihuvuoressa Lumikintie 3:ssa sijaitseva neljän asuinkerrostalon taloyhtiö vaihtoi kaukolämmön maalämpöön ja asennutti samassa yhteydessä kahden rakennuksen katoille aurinkopaneelit omavaraisuuden ja kustannustehokkuuden maksimoimiseksi. Kyseessä on Suomen ensimmäinen taloyhtiö, joka pääsi alempaan sähköveroluokkaan ja kiitos siitä kuuluu energiatekniikan diplomi-insinöörille Jukka Suutelalle.

Vihreän siirtymän energiamurrokseen ja ilmastonmuutokseen liittyvät kysymykset askarruttavat monia omakotitalojen omistajia sekä taloyhtiöiden osakkaita ja asukkaita. Voisiko maalämpö olla ratkaisu ilmastotavoitteiden saavuttamiseen?