Taloyhtiömme oli päättänyt vaihtaa kaukolämmön maalämpöön. Ennen kuin varsinainen urakka voitiin aloittaa, meidän oli kuitenkin saatava energia-avustushakemus perille ARAan. Hakemuksen voi ARAn ohjeiden mukaan tehdä siinä vaiheessa, kun tarvittavat liitteet ovat koossa, mutta töitä ei ole vielä aloitettu.
ARAn ohjeissa taloyhtiöille kerrotaan, että taloyhtiön energia-avustushakemuksen voi tehdä yhtiön nimenkirjoitusoikeudellinen edustaja, joka on yleensä isännöitsijä tai hallituksen puheenjohtaja. Muukin asiamies voi tehdä hakemuksen, jos taloyhtiö hänet siihen valtuuttaa.
Minulle tuli uutena asiana, että hallituksen puheenjohtajalla ei kaikissa taloyhtiöissä ole yksinään nimenkirjoitusoikeutta. Meidän taloyhtiömme yhtiöjärjestyksessä tämä oikeus kuitenkin oli, joten kysyin muilta hallituksen jäseniltä ja isännöitsijältä, sopisiko heille, että minä tekisin hakemuksen. Tom Allen Seneralla on paljon taloyhtiöasiakkaita, ja halusin yrityksen työntekijänä saada ensi käden kokemusta siitä, miten hakemus tehdään, jotta voisin jakaa tietoa myös asiakkaille. Tämä sopi muille.
Aluksi tarkistin, että minulla oli kaikki hakemukseen tarvittavat liitteet. Kaupparekisteriote löytyi, samoin sen yhtiökokouksen pöytäkirja, jossa oli päätetty maalämpöhankkeeseen ryhtymisestä ja sen rahoituksesta. Talomme E-lukulaskelma sen rakentamisajalta sekä laskelma maalämpöhankkeen vaikutuksesta E-lukuun olivat valmiit. Maalämpöurakan kustannukset kävisivät ilmi yhtiökokouksen hyväksymästä tarjouksesta sekä valvojan kanssa tehdystä sopimuksesta.
Hakemukseen oli ARAn ohjeiden mukaan liitettävä myös asiantuntijan laatima ja allekirjoittama selvitys hankkeesta. En tiennyt, kenen pitäisi kirjoittaa tämä selvitys, joten soitin ARAn puhelinpalveluun. Muillakin näytti olevan asiaa sinne, mutta jonotuksen päätteeksi sain ystävälliset vastaukset kysymyksiini. Maalämpöurakan valvoja oli kuulemma sopiva henkilö kirjoittamaan selvityksen. Kysymättä jäi, kuka selvityksen kirjoittaisi siinä tapauksessa, että urakalle ei ole palkattu valvojaa.
Minua huoletti myös, jäisikö taloyhtiöltä avustus saamatta, jos hakemuksessa olisi virheitä tai puutteita. Sain vastauksen, että ARA kyllä pyytäisi tarvittaessa lisäselvityksiä. Uusia toimenpiteitä hakemukseen ei kuitenkaan voisi lisätä enää urakkaan ryhtymisen jälkeen. Emme voisi esimerkiksi kesken urakan päättää, että haluammekin asennuttaa myös aurinkopaneelit, ja liittää näitäkin sitten maksatushakemukseen.
Näillä evästyksillä ryhdyin tekemään hakemusta ARAn verkkoasioinnissa. Rullasin sivua ara.fi/verkkoasiointi alaspäin, kunnes löysin kohdan ”Avustukset taloyhtiöille ja muille kiinteistöyhtiöille”. Klikkasin ”Kirjaudu palveluun”, ja tunnistauduin pankkitunnuksilla.
Päästyäni sisään palveluun huomasin, että voisin valita asiointiprofiiliksi joko itseni yksityishenkilönä tai asioinnin yrityksen puolesta. Valittuani asioinnin yrityksen puolesta näin, että taloyhtiömme nimi olikin siellä jo valmiina. Sitä klikkaamalla pääsin valitsemaan, minkä hakemuksen tekemisen halusin aloittaa. Valintani oli luonnollisesti ”Avustus energiatehokkuuden parantamiseen – yhteisö”.
Hakemuslomake oli pitkä ja perusteellinen. Ensimmäisellä sivulla kysyttiin avustuksen hakijan tiedot, kuten taloyhtiön nimi, osoite ja y-tunnus, sekä yhteyshenkilön tiedot. Jos olisin tarvinnut asiointiini valtakirjaa, se olisi pitänyt liittää hakemukseen tällä sivulla. Lisäksi kysyttiin hankkeen aikataulua, kuten suunniteltua alkamis- ja lopettamispäivää.
Hakemuslomakkeen toinen sivu keskittyi rakennuksen tietoihin. Rakennusvuosi tai käyttötarkoituksen muutosvuosi oli oltava tiedossa. Kiinteistötunnusta ja pysyvää rakennustunnusta kysyttiin myös. Nämä kentät eivät olleet pakollisia, mutta olin saanut vinkin, että niiden täyttäminen nopeuttaa hakemuksen käsittelyä.
Kiinteistötunnuksen hain Paikkatietoikkuna-palvelusta. Tein siellä haun talomme osoitteella, minkä jälkeen valitsin karttatasoksi ”kiinteistötunnukset”. Talomme kohdalta löytyi numerosarja, jonka kirjoitin hakemukseen. Pysyvän rakennustunnuksen taas löysin ARAn ohjeiden avulla Liiteri-tietopalvelusta.
Rakennuksen tietoihin kaivattiin vielä E-luvun laskennassa käytettyä lämmitettyä nettoalaa, energialaskelmia, rakennuksen alkuperäistä E-lukua sekä tavoiteltua E-lukua. Näiden lisäksi laitoin liitteeksi valvojan kirjoittaman energiaselvityksen.
Suunniteltu toimenpide piti valita valikosta, johon oli listattu kaikki toimenpiteet, jotka ARA on hyväksynyt energia-avustuksen piiriin. ARA on sisällyttänyt maalämpöjärjestelmän toimenpiteeseen ”Lämpöpumppu- ja lämmöntalteenottojärjestelmien sekä aurinkoenergian hyödyntämiseen käytettävät laitteistot, tarvittavine kaapeli- ja putkivetoineen”. Tämä vaihtoehto löytyikin hakemuslomakkeen valikosta lyhennettynä muotoon ”Lämpöpumppu talteenotto aurinkoenergia”.
Kokonaiskustannukset merkitsin arvonlisäverollisina, kuten valvojakin oli ne selvitykseensä kirjannut. Hakemuslomakkeessa oli valmiina paikat useammille rakennuksille, mutta koska taloyhtiöömme kuuluu vain yksi kerrostalo, poistin muut rakennukset rastittamalla jokaisen kohdalla ”Haluan poistaa tämän rakennuksen”.
Hakemuslomakkeen viimeisellä sivulla oli ainoastaan kustannusten yhteenveto. Kuittasin summan oikeaksi ja lähetin hakemuksen matkaan. Sain saman tien viestin, että hakemus oli vastaanotettu, joten lähetin muille hallituksen jäsenille, maalämpöurakan projektipäällikölle, valvojalle ja isännöitsijälle viestin, että voisimme nyt ryhtyä toimiin ja sopia urakan aloituskokouksen ajankohdan.
Lue lisää tietoa ARAn energia-avustuksesta tältä sivulta.
Jälkikirjoitus: ARA myönsi taloyhtiöllemme energia-avustuksen, joka suuruus oli noin 25 % koko urakan kustannuksista.
Maalämpöpäiväkirjassa seurataan espoolaisen kerrostalon siirtymistä kaukolämmöstä maalämpöön. Lue myös muut maalämpöpäiväkirjan tekstit!
Olen markkinoinnin asiantuntija ja pienen espoolaisen kerrostaloyhtiön hallituksen jäsen. Rakastan luontoa ja ulkoilua, ja unelmoin siitä, että tulevinakin talvina lumi narskuu jalan alla helmikuisessa metsässä.