Tässä blogitekstissä kuvaan lyhyesti maalämpöpumpun toimintaperiaatteen.

Maalämpöpumppu hyödyntää rakennuksen ja käyttöveden lämmityksessä maaperään varastoitunutta aurinkoenergiaa. Maalämpöjärjestelmän lämmönkeruuneste kiertää lämmönkeruuputkistossa, joka on yleensä asennettu noin 100–200 metriä syvään lämpökaivoon. Lämmönkeruunesteestä on 70 % vettä ja 30 % bioetanolia. Etanolin tarkoituksena on estää veden jäätyminen.

Muistatko, miten kuumia viime kesät ovat olleet? Hellejaksojen aikaan on ollut turha etsiä pöytätuulettimia tai ilmastointilaitteita kodinkoneliikkeistä, sillä ne on myyty loppuun koko Suomesta. Ikkunoihin on kiinnitetty lämpösäteilyä pois torjuvia rullaverhoja ja öitä nukuttu pakastimessa viilennetyissä lakanoissa.

Hiilidioksidi on tärkein ilmastoa lämmittävistä kasvihuonekaasuista. Tässä blogissa esittelen eri tahojen käyttämiä tietoja lämmitystapojen hiilidioksidipäästöistä. Maalämmön hiilidioksidipäästöt ovat näistä lämmitysmuodoista pienimmät. Maalämmön etuna muihin verrattuna on myös se, että maalämpöjärjestelmää voidaan käyttää rakennuksen jäähdyttämiseen lähes päästöttömällä tavalla. Tämän seikan painoarvo kasvaa ilmastonmuutoksen edetessä.

Maalämpö on sähkö- ja öljylämmitystä mutta myös kaukolämpöä edullisempi lämmitystapa. Tässä blogissa vertaan maalämmön ja kaukolämmön lämmityskuluja toisiinsa.

Tässä kirjoituksessa arvioin maalämmön kannattavuutta kolmesta näkökulmasta. Ensiksi vertaan maalämpöön sijoittamista osakemarkkinoille sijoittamiseen eli tarkastelen sijoitetun pääoman tuottoa. Toiseksi käsittelen maalämmön hankkimista lainarahoituksella. Kolmanneksi selvitän, mitä tarkoitetaan maalämpöjärjestelmän takaisinmaksuajalla. Esimerkkinä käytän tosielämään perustuvaa tapausta, jossa 200 m²:n omakotitalon sähkölämmitys vaihdetaan maalämpöön.