Kirkkonummen Sanomat kertoo 29.2.2020 asiakkaamme As Oy Kantopihan maalämpöprojektista. Taloyhtiön hallituksen puheenjohtaja Pekka Oksanen toteaa, että maalämpöön siirtyminen ei lisännyt asumiskustannuksia, vaan laina maksetaan lämmityskustannuksista syntyneillä säästöillä. 31 asunnon taloyhtiö vaihtoi maalämpöön kaukolämmöstä.

Taloyhtiön isännöitsijä, TaloVarman Pertti Burgman arvioi, että 35-40 % hänen asiakaskiinteistöistään on siirtymässä tai jo siirtynyt maalämpöön.  Lue Kirkkonummen Sanomien artikkeli täältä.

Kiinteistönvälittäjät arvioivat, että maalämpö on yksi omakotitalon parhaista myyntivalteista. Muut talon arvoa nostavat tekijät ovat talon hyvä kunto, joustavat liikenneyhteydet sekä lähellä sijaitsevat palvelut. Välittäjien näkemyksistä kertoi SKV Kiinteistönvälitys tiedotteessaan, jonka Talouselämä uutisoi 18.2. Lue Talouselämän uutinen aiheesta täältä.

Yhtenä suurena osa-alueena kestävässä kehityksessä on kiertotalous. Kiertotalous tarkoittaa sitä, että materiaalista tai tuotteesta saadaan kaikki mahdollinen hyöty mahdollisimman pitkällä aikavälillä. Tuotteita tai jätteitä voidaan jalostaa ja sivuvirtoja voidaan hyödyntää. Sivuvirta voi tarkoittaa esimerkiksi rakennuksen lämmöntuotannossa syntyvää ylimääräistä lämpöä, jota ei pystytä täysin hyödyntämään. Kiertotalouden perustana on taloudellinen kasvu ilman lisääntyvää kulutusta. Kiertotaloudesta yleisenä esimerkkinä on kierrättäminen ja uusiokäyttö.

Maalämpöä voidaan hyödyntää koko Suomessa, mutta parhainta aluetta ovat Etelä- ja Kaakkois-Suomi, uutisoi Yle 4.2.2020. Geologian tutkimuskeskuksen selvitysten perusteella erityisesti Etelä-Suomen rannikkoalueella, Ahvenanmaalla ja Kaakkois-Suomen rapakivialueella maalämpöinvestoinnin voi odottaa olevan varsin kannattava. Lappeenrantalainen taloyhtiö kertoo uutisessa mittavista säästöistä, joita kaukolämmön vaihtaminen maalämpöön ja lämmön talteenottoon on tuottanut. Lue uutinen täältä.

Olen kestävän kehityksen opiskelija Suvi Szeto. Aloitin Tom Allen Seneralla työharjoittelijana alkuvuodesta 2020. Tarkoituksena on paneutua harjoittelun aikana yrityksen toimintaan ja tuoda esille yrityksen arkea. Tutustun yritykseen kestävällä näkökulmalla. 

Mitä kestävä kehitys tarkoittaa?

Kestävä kehitys voidaan jakaa kolmeen näkökulmaan; ekologiseen, sosiaaliseen ja taloudelliseen. Sen perustavoitteena on saada kehitystä aikaan niin, että hyvät elinolosuhteet säilyvät vielä tuleville sukupolville. Jokaisella näkökulmalla on omat tavoitteensa.

Ekologinen näkökulma keskittyy esimerkiksi ympäristön hyvinvointiin ja suojeluun sekä luonnon monimuotoisuuteen, sosiaalinen näkökulma käsittelee ihmisten hyvinvointia ja tasa-arvoa sekä ihmisoikeuksia ja taloudellinen näkökulma taas keskittyy taloudelliseen kannattavuuteen ottaen huomioon esimerkiksi luonnonvarojen kuluttamisen pienentämisen. Kukin näkökulma on yhteydessä toisiinsa; ympäristön voidessa hyvin, ihmisten hyvinvointi kasvaa ja hyvinvoivat ihmiset tuottavat parempaa tulosta.

Lähdin opiskelemaan ympäristösuunnittelijaksi ja pääaineenani on kestävä kehitys. Aihe kiinnostaa minua, sillä lisääntyvät ilmastoaiheiset asiat ovat keskiössä arkipäivässä. Lähes päivittäin näkee tai kuulee uutisia, jotka käsittelevät tavalla tai toisella ympäristön muuttuvaa tilaa, joka harvoin on positiivista muutosta. Esillä olevia aiheita ovat esimerkiksi ilmastopäästöt ja ilmastonmuutos, kasvihuoneilmiö, luonnonkatastrofit tai jään sulaminen ja meren vedenpinnan nousu. Näihin muutoksiin ja päästöihin vaikuttaa eniten ihmisten teot. 

Ihmisten päätösten ja tekojen seuraukset ovat selkeästi nähtävissä. On kehitetty keinoja, joilla seurauksia pystytään mittaamaan, joista hyvä esimerkki on hiilijalanjälki. Hiilijalanjälki mittaa sitä, kuinka paljon hiilidioksidipäästöjä omat toiminnat ja päätökset tuottavat. Siihen vaikuttaa muun muassa ruokavalio, asumismuoto, sähkönkulutus, matkustaminen ja liikkuminen sekä vedenkulutus. Oman ilmastovaikutuksen pystyy laskemaan laskurilla tästä. 

Omiin päästöihin ja kulutukseen pystyy vaikuttamaan monin keinoin. Hankkiessa jotain uutta, tulisi miettiä, onko tuote tai palvelu tarpeen ja pystyykö sitä hyödyntämään kuinka kauan. Hankkiessa uutta laitetta ja vaatetusta tulisi kiinnittää huomiota sen huollettavuuteen ja korjattavuuteen; onko se helppoa ja kannattavaa? Jos tuote on helposti korjattavissa ja hyödynnettävissä, vältytään turhalta kuluttamiselta. 

Miten maalämpö ja lämmöntalteenotto liittyy opintoihini ja miksi teen työharjoitteluni Tom Allen Seneralle? 

Maalämpö ja sen hyödyntäminen on monelle uutta. Itselleni maalämpö oli nimeltä tuttu ja sen perustoimintaperiaate. Opintoihini sisältyvässä kurssissa, jossa käsitellään uusiutuvia energiamuotoja, mainittiin maalämmöstä ja sen käytöstä sekä lämmöntalteenotosta. Maalämpö tukee kestävyyttä, koska se on uusiutuvaa energiaa, jonka päästöt määräytyvät vain lämpöpumpun sähkönkulutuksen mukaan.

Lämmöntalteenotto on tutumpaa, sillä siitä on esimerkiksi mainittu Suomen rakennusmääräyksissä. Lämmöntalteenoton määrä on lisääntynyt huomattavasti, koska hukkalämmön määrää pyritään pienentämään.  Vaikka kyseessä on kestävää kehitystä tukevat lämmitysmuodot, niiden läpikäyminen opetuksessa tuntui pintaraapaisulta. Etsiessäni tietoa törmäsin erilaisiin käsitteisiin, kuten maalämpöpumppu, puhallinkonvektori, ilma-vesilämpö ja maaviileä.  Aihetta avasi esimerkiksi video siitä, miten maalämpöpumppu asennetaan ja miten se toimii. 

Halusin päästä vaikuttamaan tietoisuuteen kestävistä ratkaisuista lämmityksen suhteen sekä niiden hyödyistä, jonka seurauksena hain Tom Allen Seneralle työharjoitteluun markkinointiin. Mitä enemmän luen ja opin aiheesta ja yrityksen vastuullisuudesta, sitä enemmän mielenkiintoni ja innostukseni kasvaa. Yllätyin siitä, kuinka paljon yritys tekee jo ympäristön hyväksi, korostamatta sitä. Seuraa mukana matkaani yrityksen arjessa!