Maalämpö on tunnetusti taloudellinen lämmitystapa. Maalämpöpumppu tuottaa jopa nelinkertaisen määrän lämmitysenergiaa suhteessa kuluttamaansa sähköön, joten kustannukset ovat murto-osan esimerkiksi suoran sähkölämmityksen kuluista. Maalämmön sähkönkulutusta ja kustannuksia voidaan kuitenkin vähentää entisestään monella tavalla.
Maalämpöjärjestelmässä sähköä kuluttavat pääasiassa lämpöpumpun kompressori, kiertovesipumppu ja järjestelmän ohjaus. Lisäksi sähköä kuluu maalämpöpumpun lisälämmittimen käyttöön erittäin kylminä päivinä.
Maalämpö on pääasiassa maaperään ja kallioon varastoitunutta auringon lämpöä. Sitä kerätään lämmönkeruunesteellä, joka kulkee lämmönkeruuputkistossa. Putkisto asennetaan tavallisesti maalämpökaivoon. Lämmönkeruuneste virtaa muutaman asteen lämpöisenä maalämpöpumppuun ja siirtyy siellä kylmäaineeseen, joka kuumenee kompressorin kovassa paineessa.
Kylmäaineesta lämpö siirtyy edelleen rakennuksen käyttöveteen ja lämmitysveteen, jota kiertovesipumppu kierrättää patteriverkostossa tai lattialämmityksessä.
Maalämpöpumppu hyödyntää maaperän ja kallioperän lämpöä.
Maalämpöjärjestelmän taloudellisen sähkönkulutuksen perusta luodaan suunnitteluvaiheessa. Asiantunteva maalämpöyritys tekee kohteelle tarkan mitoituslaskelman, jossa huomioidaan rakennuksen ja sen käyttäjien tarpeet.
Mitoituksessa määritellään lämpökaivon tai lämpökaivojen syvyys sekä maalämpöpumpun tyyppi ja teho. Jos maalämmöllä katetaan rakennuksen lämmitystehon tarve myös kylmimpinä päivinä, puhutaan täystehomitoituksesta. Osatehomitoitus puolestaan tarkoittaa, että huipputehoa vaativina päivinä käytetään lämpöpumpun lisävastuksia.
Osatehomitoitettu järjestelmä on yleensä paras valinta, kun järjestelmään valitaan on-off-tekniikalla toimiva maalämpöpumppu, joka sammuu ja käynnistyy uudelleen lämmityksen tarpeen mukaan. Jos on-off-lämpöpumppu mitoitetaan täystehoiseksi, se lämmittää lämmitys- ja käyttöveden nopeasti ja sammuu sen jälkeen, joten sen käyntijaksot ovat tavallisessa käytössä liian lyhyitä. Tämä kuluttaa sähköä ja lämpöpumpun kompressoria.
Puskurivaraajan avulla käyntijaksoja voidaan pidentää, mutta osatehomitoitus on silti paras ratkaisu on-off-lämpöpumpulle. Osatehomitoitettu maalämpöpumppu pystyy tuottamaan jopa 99 % vuotuisesta lämmitystarpeesta, ja kovilla pakkasilla vain noin 20 % lämmöstä tuotetaan lisävastuksilla. Kustannukset lisävastusten käytöstä ovat tyypillisesti vähäiset.
Invertterilämpöpumput voidaan mitoittaa hyvinkin lähelle täystehomitoitusta. Tämä on mahdollista siksi, että lämpöpumppu pystyy portaattomasti säätelemään tehoaan, joten se ei sammu lämmitystarpeen loppuessa. Invertterilämpöpumpunkin rinnalle on silti tarpeen asentaa puskurivaraaja, joka tasoittaa tehontarvetta.
Käyttöveden ja lämmitysveden tuottaminen erikseen säästää sähköä, koska lämmitysvettä ei tarvitse lämmittää yhtä kuumaksi kuin käyttövettä. Siksi on tärkeää, että maalämpöpumpussa on eriytetty lämmitysveden ja käyttöveden tuotanto. Tätä sanotaan vaihtoventtiilitekniikaksi.
Jos talo on vasta rakenteilla, maalämmön hyötysuhdetta voi parantaa ja sen myötä sähkönkulutusta vähentää valitsemalla lämmönjakotavaksi lattialämmityksen, koska siihen ei tarvitse ajaa yhtä lämmintä vettä kuin patteriverkostoon. Maalämpö toimii kuitenkin hyvin ja taloudellisesti myös patteriverkoston yhteydessä, kun järjestelmään valitaan lämpöpumppu, joka tuottaa hyvällä hyötysuhteella patteriverkostoon tarvittavaa kuumempaa vettä.
Osatehomitoitettu ja täystehomitoitettu maalämpöpumppu toimivat eri tavoin huippupakkasilla.
On tärkeää, että maalämpöjärjestelmä asennetaan ammattitaitoisesti ja säädöt asetetaan huolellisesti kohdalleen. Vaikka maalämpö onkin vaivaton lämmitysmuoto, teknistä tilaa ei kannata täysin unohtaa urakan valmistumisen jälkeen.
Omakotitalossa maalämpöpumpun omistaja voi tehdä itse tavanomaiset ylläpitotoimet, kuten suodattimien puhdistuksen ja lämmönjaon toiminnan tarkastuksen. Vuosittainen omatoimihuolto auttaa järjestelmää pysymään energiatehokkaana ja toimintakunnossa. Ohjeemme lämpöpumpun omatoimiseen ylläpitoon voit ladata tästä.
Varsinaisen vuosihuollon ja optimoinnin voit tilata omalta huoltopalvelultamme Maalämpöhuoltokeskukselta. Ammattilaisen suorittaman säännöllisen huollon avulla voidaan varmistaa, että järjestelmä toimii parhaalla mahdollisella tavalla.
Jos talossa on pörssisähkösopimus, sähkökustannuksissa voi säästää ohjaamalla lämmitystä halvemman sähkön tunneille.
Tavallisesti sähkö on halvempaa esimerkiksi öisin, joten lämpöpumpun lämpökäyrää voi nostaa illalla noin +4 astetta normaalia korkeammaksi. Lämmitettävien tilojen huonetermostaatit kannattaa asettaa esim. +25 asteeseen, jotta termostaatit eivät estä tilan lämpenemistä. Yön aikana talon rakenteisiin varastoituu lämpöä. Aamulla, sähkön hinnan noustessa, lämpökäyrää säädetään muutama aste normaalia matalammaksi, esim. +16 asteeseen, ja yön aikana rakenteisiin varastoitunut lämpö vapautuu vähitellen huoneilmaan.
Monissa uusissa maalämpöpumpuissa on valmiina mahdollisuus pörssisähköohjaukseen, jolloin pörssisähkön hintaennusteiden tarkkailusta ja lämpökäyrän säätämisestä ei tarvitse itse huolehtia.
Myös vanhempiin maalämpöpumppuihin voi jälkiasentaa pörssisähköohjauksen. Omakotitalojen maalämpöpumppuihin pörssisähköohjauksia asentaa huoltopalvelumme Maalämpöhuoltokeskus kotimaisen SmartVolt Oy:n tuotteilla.
Pörssisähköohjaus on järkevää paitsi säästöjen, myös ympäristön näkökulmasta. Kun sähkö on edullista, sitä tuotetaan enimmäkseen uusiutuvalla energialla kuten tuulivoimalla. Lämpöpumpun toiminnan painottuessa näille tunneille sen sähkönkulutus aiheuttaa vähiten hiilidioksidipäästöjä.
Taloyhtiön tai muun suuremman kiinteistön maalämpöjärjestelmään kannattaa asentaa rakennusautomaatio, johon yhdistetyn älykkään ohjauksen avulla rakennuksen lämmitystä voidaan ohjata ennakoivasti ja tarpeen mukaan.
Tom Allen Seneralla on oma automaatiotiimi, joka asentaa automaatiojärjestelmät satojen kohteiden kokemuksella ja vankalla ammattitaidolla. Älykkään automaation avulla voidaan sähkönkulutusta pienentää samalla kun sisälämpötila pysyy tasaisen miellyttävänä.
Usein kysytään, voiko omakotitalossa käyttää takkaa täydentävänä lämmönlähteenä kalliin sähkön aikana. Jos takan lämpö ulottuu kaikkiin haluttuihin tiloihin, lämpöpumpun lämpökäyrää voi säätää matalammaksi, jolloin takan lämpö täydentää lämmityksen. Lämpökäyrää ei kannata kuitenkaan säätää liian matalalle, jotta ei synny vaaraa vesiputkiston jäätymisestä.
Usein kuitenkin esimerkiksi pesutilojen halutaan olevan yhtä lämpimät kuin tavallisesti. Silloin lämpökäyrä kannattaa jättää ennalleen, mutta takan lämmittämiä huoneita voi säätää huonetermostaattien avulla viileämmiksi. On kuitenkin huolehdittava siitä, ettei liian monen huoneen termostaatteja suljeta, koska lämpöpumpun toiminta vaatii, että järjestelmässä virtaa riittävästi vettä.
Maalämpöpumpun voi myös kytkeä yksinkertaisesti pois päältä kalliin sähkön ajaksi ja käynnistää taas, kun sähkö on edullisempaa. Tässä maalämpöpumppu eroaa ilma-vesilämpöpumpusta, jota ei saa sammuttaa lämmityskaudella jäätymisriskin vuoksi.
Jos maalämpöpumppu sammutetaan kalliiden tuntien ajaksi, on kuitenkin varottava, ettei talo pääse jäähtymään liikaa. Muuten lämpöpumppu voi käynnistyttyään ryhtyä käyttämään sähkövastusta lämmitykseen. Myös vesiputkiston jäätymistä on varottava.
Takkaa voi käyttää apuna lämmityksessä kalliin sähkön tunteina.
Kun maalämpöjärjestelmän suunnittelu, asennus ja ylläpito hoidetaan huolella, se toimii energiatehokkaasti koko käyttöikänsä ajan. Sähkön hinnan vaihtelun ennakoimisen avulla voidaan lisäksi säästää sekä sähkökustannuksia että ympäristöä.
Tom Allen Senera Oy suunnittelee ja asentaa laadukkaat maalämpöjärjestelmät Suomen laajimmalla kokemuksella. Pyydä meiltä maksuton kartoitus ja tarjous!
