Tässä kirjoituksessa arvioin maalämmön kannattavuutta kolmesta näkökulmasta. Ensiksi vertaan maalämpöön sijoittamista osakemarkkinoille sijoittamiseen eli tarkastelen sijoitetun pääoman tuottoa. Toiseksi käsittelen maalämmön hankkimista lainarahoituksella. Kolmanneksi selvitän, mitä tarkoitetaan maalämpöjärjestelmän takaisinmaksuajalla. Esimerkkinä käytän tosielämään perustuvaa tapausta, jossa 200 m²:n omakotitalon sähkölämmitys vaihdetaan maalämpöön.
Verrataanpa toisiinsa kahta miestä, joilla molemmilla on kädessään salkku täynnä rahaa. Rahaa on kummallakin 20 000 euroa. Toinen miehistä päättää sijoittaa rahansa pörssiosakkeisiin ja ryhtyy siitä lähtien seuraamaan valppaasti osakkeidensa kursseja. Mies voi saavuttaa sijoitukselleen keskimäärin 10 % tuoton vuodessa, kun sijoitusaika on 10 vuotta. Tuona aikana sijoitus voi olla tappiollinenkin, jos sijoituksia ei ole hajautettu tarpeeksi tai markkinat ovat muuten heikot.
Toinen miehistä on varovaisempi, mutta hänkin haluaa rahoilleen vastinetta. Hän päättää sijoittaa varansa maalämpöön ja vaihtaa omakotitalonsa sähkölämmityksen maalämpöön. Asennettava maalämpöjärjestelmä tulee maksamaan 20 000 euroa, josta voidaan kuitenkin vähentää kahta veronmaksajaa kohden 4 800 euron kotitalousvähennys kahden veronmaksajan taloudessa. Maksettavaa jää tällöin hieman yli 15 000 euroa.
Lue ajankohtaiset tiedot kotitalousvähennyksestä maalämpöremontissa täältä.
Omakotitaloa on aina lämmitettävä jollakin tavoin, ja maalämmön lämmityskustannukset ovat tällä hetkellä lämmitysmuodoista edullisimmat. Miehen sijoitukselle on siis odotettavissa lisää tuottoa. Ennen maalämpöön siirtymistä omakotitalon lämmitykseen oli kulunut vuodessa 2 790 euroa. Maalämpöön siirryttyä lämmityskulut putosivat 832 euroon, sillä maalämmöllä ostettavaa energiaa tarvitaan vain alle kolmasosa sähkölämmitykseen verrattuna. Säästöä kertyi siis 1 958 euroa. Tämä merkitsee yli 12 %vuosittaista tuottoa maalämpöinvestoinnille. Maalämpö onkin edullisuutensa ansiosta ainoita rakennuksen kokonaisvaltaisia lämmitysjärjestelmiä, jolle voidaan laskea sijoitetun pääoman tuottoa. Maalämpöjärjestelmää voi siis pitää investointina eli sijoituksena, joka maksaa itsensä takaisin.
Perinteisesti sijoitusalalla on pidetty nyrkkisääntönä sitä, että sijoituksen riskit ja tuotto-odotus kulkevat käsi kädessä. Mitä korkeampi tuotto-odotus, sitä korkeampi on myös riski menettää sijoitettua pääomaa. Maalämpöinvestointiin tämä nyrkkisääntö ei päde, koska maalämmön riskitaso on hyvin pieni. Sijoitetun pääoman tuotto on kuitenkin tyypillisesti korkeampi kuin esimerkiksi osakemarkkinoilla ja tuotto kasvaa jatkuvasti energian hintojen noustessa.
Jos maalämpöä verrataan sijoituksena pankkitalletukseen, jossa korko on esimerkiksi 3 % (11/2012) vuodessa, tuotto on moninkertainen ja riski suunnilleen samalla tasolla. Maalämpö nostaa lisäksi omakotitalon myyntiarvoa, mikä kannattaa myös huomioida sijoituksen kannattavuutta arvioitaessa.
Mitäpä jos esimerkkimme miehen salkku ei olekaan täynnä rahaa vaan typötyhjä? Kannattaako hänen silloinkin investoida maalämpöön?
Mies menee pankkiin, jossa hänelle tarjotaan 16 000 euron remonttilainaa 3 % korolla (11/2012) viidentoista vuoden ajaksi. Lainan hoitokulut tulevat olemaan yhteensä 19 899 euroa. Viidentoista vuoden aikana lämmityksestä kertyneet säästöt ovat kuitenkin 29 370 euroa, joten säästöä on kertynyt lainanhoitokulujen jälkeenkin 9 471 euroa. Maalämpöön siirtyminen on siis edelleen hyvin kannattava ratkaisu.
Laskelma ei tee täyttä oikeutta maalämmölle, koska energian hintojen nousu esimerkin aikavälillä tekee laskelmasta yhä kannattavamman. Laskelmassa ei ole myöskään huomioitu perusparannuslainan korkovähennystä, joka sekin parantaa maalämmön kannattavuutta.
Takaisinmaksuajalla tarkoitetaan sitä, missä ajassa maalämpöjärjestelmä maksaa itsensä takaisin säästyneinä lämmityskuluina. Takaisinmaksuaikana asukas maksaa siis samalla rahalla sekä lämmityskuluja että uutta lämmitysjärjestelmää kuin ennen pelkkiä lämmityskuluja. Takaisinmaksuajan jälkeen asukkaalle kertyy maalämmöstä pelkkää säästöä entiseen verrattuna.
Havainnollistetaan tätä edellä käytetyn esimerkin avulla. Omakotitalon lämmityskuluista syntyy vuosittain 1 958 euron säästöt. Kun mies joutuu maksamaan maalämpöjärjestelmästä kotitalousvähennysten jälkeen 15 200 euroa, saadaan takaisinmaksuaika selville jakamalla tämä summa lämmityksestä kertyneillä säästöillä. Takaisinmaksuajaksi tulee tällä kertaa vähän alle kahdeksan vuotta. Alle kahdeksan vuoden aikana mies on tullut maksaneeksi talon lämmityksen lisäksi nykyaikaisen lämmitysjärjestelmän samalla rahalla, mikä ennen meni pelkkään lämmitykseen.
