Senera Oy:n visiona on alusta asti ollut tarjota energiaratkaisuja, jotka säästävät rahaa ja ympäristöä. Energiaremontteihin keskittyvä yritys syntyi vuonna 2008, kun Johan Holma ja Mika Manner näkivät maalämpöpumppujen potentiaalin öljylämmityksen korvaajana.
Ympäristöystävällisille energiaratkaisuille oli vuonna 2008 selkeä tilaus. Rakennusala kaipasi ideoita siihen, miten osallistua ilmastonmuutoksen torjuntaan, ja öljyn hinta huiteli ennätyslukemissa.
Rakennusmestari Johan Holma ja diplomi-insinööri Mika Manner olivat tutustuneet yhteisissä rakennusprojekteissa. Holma työskenteli rakennusalan yrittäjänä ja ihmetteli, miksi ilmastonmuutos nähtiin alalla pääasiassa ongelmana, joka nostaa rakentamisen kustannuksia.
Kuvateksti: Johan Holma ja Mika Manner päättivät perustaa energiatehokkuutta parantavan yrityksen, Senera Oy:n, aikana, jolloin ilmastonmuutos nähtiin rakennusalalla pääasiassa kustannuksia nostavana ongelmana.
"Ajattelin, että myös meidän alamme voisi tulla ulos ja luvata, että teemme uusista rakennuksista energiatehokkaita ja saneeraamme nykyisiä rakennuksia, ja näin syntyy uusia työpaikkoja," Holma sanoo.
Mika Manner puolestaan oli ollut jo pitkään kiinnostunut ilmastonmuutoksen torjunnasta ja esimerkiksi selvittänyt omaa omakotitaloaan varten, että maalämpö on toimiva ja energiatehokas lämmitysmuoto.
"Tajusimme Johanin kanssa nopeasti, että olemme molemmat vastuullisia ja meillä on samanlainen näkemys siitä, että energiaremonteille on suuri tarve, mutta kukaan ei kunnolla tarjoa niitä asiakkaille", Manner sanoo.
Alussa Manner ja Holma kävivät lukuisia ideointipalavereja ja vertailivat erilaisia omakotitaloihin soveltuvia energiatehokkuusratkaisuja. Alkuvaiheessa kaksikko harkitsi maalämpöpumppujen lisäksi pellettikattiloita ja otti yhteyttä molempien maahantuojiin.
Vain IVT-lämpöpumppujen edustaja Jussi Hirvonen soitti takaisin ja kutsui miehet tapaamiseen. Keskustelu vakuutti Holman ja Mannerin lopullisesti siitä, että maalämpö oli oikea suunta yritykselle.
"Maalämpö osoittautui myös laskelmien perusteella ylivoimaiseksi ratkaisuksi öljylämmittäjille, jotka etsivät energia- ja kustannustehokkaampaa lämmitysmuotoa", Manner kertoo.
Pellettikattilat eivät tarjonneet yhtä suurta säästöä tai yhtä kestävää ratkaisua.
”Maalämpö oli kannattava investointi, sillä takaisinmaksuaika oli tyypillisesti 6–10 vuotta. Samalla asiakas osallistui ilmastonmuutoksen torjuntaan, koska lämmityksessä hyödynnetään auringon maahan varastoimaa energiaa”, Holma summaa.
Ensimmäinen asiakasprojekti oli maalämpöjärjestelmän asentaminen omakotitaloon Vantaalla. Kokemus toi varmuutta ja tärkeää oppia.
"Koko prosessi tuntui ensi kertaa tehdessä melkoiselta rämpimiseltä ja selviteltävää oli paljon. Asiakas oli kuitenkin tyytyväinen ja kehaisi, että olemme ilmiselvästi tehneet samanlaisia projekteja jo paljon”, Manner muistelee.
Senera Oy toimi vuosien ajan Vantaan Varistossa Martinkyläntiellä. Kasvun vuosina johtoryhmän ideointipalaveri saattoi näyttää tältä.
Asiakaskokemukseen ja myyntiin panostettiin Senerassa alusta lähtien. Ensimmäisten työntekijöiden joukossa oli järjestelmäkehittäjä, jonka tehtävänä oli rakentaa tarjouslaskentajärjestelmä ja varmistaa, että asiakkaille pystytään tarjoamaan selkeitä tarjouksia ja täsmällisiä laskelmia säästöistä.
”Painoimme esitteen, jossa kerroimme, kuinka paljon maalämmöllä voi säästää öljylämmitykseen verrattuna. Öljyn hinta vain vaihteli vuonna 2008 niin paljon, että esitettä oli vaikea pitää ajan tasalla”, Holma muistelee.
Syksyllä 2008 öljyn hinta romahti alle puoleen finanssikriisin vuoksi, mikä vaikutti suoraan maalämpöinvestointien kysyntään. Senera reagoi nopeasti ja laajensi kohderyhmäänsä yösähkövaraajilla lämpiäviin omakotitaloihin ja uudiskohteisiin. Molemmissa hyödyt olivat yhtä suuret kuin öljylämmityksen vaihtamisessa maalämpöön.
”Uudelle yritykselle oli shokki, kun öljylämmittäjiltä katosi tärkein motiivi vaihtaa lämmitysmuotoa. Nopeasti saimme kuitenkin kaksi uutta markkinasegmenttiä siihen rinnalle”, Manner toteaa.
Ensimmäisenä vuonna Senera toteutti kymmenen maalämpöprojektia ja yrityksellä oli jo kolme työntekijää perustajiensa lisäksi. Tarve maalämpöratkaisuille oli selvästi olemassa, ja yrityksen liiketoimintamalli osoittautui toimivaksi.
Johan Holma, Mika Manner ja Teemu Hyry (oik.), joka oli yrityksen ensimmäisten työntekijöiden joukossa.