Maalämmön asentamisen vaiheet

Maalämpö on tällä hetkellä suosituin omakotirakentajien valitsema lämmitysmuoto. Maalämpö valitaan yleensä edullisten käyttökustannusten, mutta myös huolettomuuden ja ympäristöystävällisyyden takia. Seuraavassa kerrotaan esimerkkitapauksen avulla, mitä vaiheita maalämmön asentamisessa käytännössä on.

 

Päätös ja toimenpideluvan hakeminen

Anne ja Mikko ovat pääkaupunkiseudulla asuva nuori pariskunta, joka rakentaa ensimmäistä omaa kotiaan. Talo on oman maun mukaan tuunattu pakettitalo, jossa on 140 neliömetriä asuinpinta-alaa. Anne ja Mikko päättivät jo ennen rakentamisen aloittamista, että taloon tulee maalämpö, koska he halusivat säästää lämmityskuluissa. Niinpä he saivat lämpökaivon poraamiseen tarvittavan luvan jo rakennusluvan yhteydessä. Muutoin lämpökaivon toimenpidelupa haetaan erikseen kunnan rakennusvalvonnasta.

 

Suunnittelu

Pariskunta tilasi maalämpöjärjestelmän urakoitsijalta, joka vaikutti heistä asiantuntevimmalta. Urakoitsija muun muassa perehtyi pariskunnan toiveisiin ja teki laskelman, jossa selvitettiin, millainen järjestelmä sopisi juuri Annen ja Mikon omakotitalolle. Talon koko ja siitä seuraava lämmitysenergian tarve vaikutti sekä porattavan lämpökaivon syvyyteen että valittavan maalämpöpumpun tehon määrään. Annen ja Mikon tarpeisiin sopi lämpöpumppu, jossa oli sisäänrakennettu lämminvesivaraaja, sillä taloon ei tullut kylpy- eikä poreammetta.

 

Lämpökaivon poraaminen

Maalämpöpumppu käyttää talon tarvitseman lämmön tuottamiseen peruskalliosta saatavaa lämpöä. Tätä tarkoitusta varten Annen ja Mikon tontille porattiin 130 metriä syvä lämpökaivo. Tontille tuotiin porauksen ajaksi pölynsidontakontti, joka piti pihan siistinä.

Porauksen jälkeen lämmönkeruuputket laskettiin kaivoon ja putket yhdistettiin taloon. Lämpökaivossa kiertää lämmönkeruuneste, joka on veden ja bioetanolin sekoitusta. Lämmönkeruunestellä kerätään lämpöä peruskalliosta ja siirretään se maalämpöpumpun hyödynnettäväksi.

 

Laitteiston asentaminen

Lämpökaivon porauksen ja lämmönkeruuputkien asennuksen jälkeen maalämpöjärjestelmän laitteet asennettiin niille varattuun tilaan. Annen ja Mikon lämmönjakohuoneeseen asennettiin maalämpöpumpun lisäksi järjestelmän edellyttämät kalvopaisunta-astia, kiertovesipumppu sekä muut tarvittavat komponentit. Lattialämmitys oli asennettu jo aiemmin, joten urakoitsija täytti ja ilmasi sen sekä kytki lattialämmityksen maalämpöjärjestelmään. Asennustyöt talon sisällä valmistuivat yhden päivän aikana tarkan etukäteissuunnittelun ansiosta.

 

Säädöt ja asukkaiden perehdyttäminen

Lopuksi maalämpöjärjestelmän asetukset säädettiin kohdalleen ja pariskunta sai perehdytyksen järjestelmän käyttöön. Annea ja Mikkoa ilahdutti erityisesti se, että paikat jäivät urakan jäljiltä kuntoon: asentaja jopa moppasi lämmönjakohuoneen lattian ennen kuin sulki oven takanaan.

Katja Manner

Kirjoittanut Katja Manner

Viimeisimmät Blogit