Isännöintiliiton tuottaman Energiabarometrin* tuoreet tulokset ovat saapuneet ja ne osoittavat taloudellisten tekijöiden jarruttavan energiatehokkuustoimenpiteisiin ryhtymistä taloyhtiöissä ympäri Suomen.
– Energiatehokkuuden parantamista pidetään liian kalliina ja taloudellisesti kannattamattomana. Nihkeää suhtautumista selittää muun muassa ARAn energia-avustusten loppuminen ja erityisesti korkotason nousu viimeisen parin vuoden aikana. Kustannuslaskelmat lainarahalla toteutettaville suuremmille korjaushankkeille näyttävät hyvin erilaisilta kuin nollakorkoaikana, Isännöintiliiton tietoasiantuntija Olli Rekonen toteaa.
92 % vastanneista uskoo olevansa mukana toteuttamassa energiatehokkuutta parantavia toimenpiteitä seuraavan viiden vuoden aikana.
Yleisellä tasolla energiatehokkuuden parantaminen ja erityisesti lämmityskustannusten pienentäminen kiinnostavat silti laajasti ja Energiabarometrin kyselyyn vastanneista peräti 92 % uskoo olevansa mukana toteuttamassa energiatehokkuutta parantavia toimenpiteitä seuraavan viiden vuoden aikana.
Energian hintatason nousu on kasvattanut painetta taloyhtiöiden energiatehokkuuden parantamiseen. Myös yleisesti kasvanut kiinnostus energia-asioihin nousi esille Energiabarometrin vastauksissa.
Barometrin tuloksista selviää, että taloyhtiöt hukkaavat tyypillisimmin energiaa juuri ilmanvaihdon, lämmitysjärjestelmän sekä ikkunoiden ja ulko-ovien kautta.
– Energiatehokkuutta on mahdollista lähteä parantamaan myös ilman suuria rahallisia panostuksia ja isoja lainoja vaativia remontteja. Esimerkiksi automaation, ilmanvaihdon ja lämmityksen säännöllisillä tarkastuksilla ja säädöillä, sekä huolehtimalla ovien ja ikkunoiden tiivisteistä, on mahdollista säästää huomattavat määrät energiaa ja sen myötä myös rahaa, Olli Rekonen jatkaa.
Kiinteistön lämmön, sähkön ja veden kulutuksen aktiivinen seuraaminen energianhukan tunnistamiseksi mahdollisissa vikatilanteissa on tärkeää.
– Oman kodin ja taloyhtiön kulutus on hyvä tietää ja tuntea. Tällöin on mahdollista huomata poikkeukset normaalitilanteeseen, Isännöintiliiton Olli Rekonen painottaa.
Energiaa hukkaantuu tyypillisimmin ilmanvaihdon, lämmitysjärjestelmän sekä ikkunoiden ja ulko-ovien kautta.
Energiabarometrin tulokset ovat yksiselitteiset myös tulevaisuuden lämmityskustannusten osalta. Kyselyyn vastanneista jopa 55 % uskoo lämmityskustannusten nousevan taloyhtiöissä suurella todennäköisyydellä. Vastanneista 33 % puolestaan arvioi lämmityskustannusten nousevan melko varmasti.
Vastausten perusteella voidaankin suoraan todeta, että lämmityskustannusten nousupaine tuntuu jo konkreettisesti ja alkaa kasvavassa määrin näkyä taloyhtiöiden ja osakkaiden kukkarossa. Pienetkin energiaa säästävät teot, kuten hukkalämmön karkaamisen estäminen, ovat ensiarvoisen tärkeitä asumiskustannusten nousun hillitsemiseksi.
Paine energiatehokkuuden parantamiseen kumpuaa erityisesti energian hintatasosta ja lämmityskustannusten noususta. Jo yhden asteen matalammaksi säädetty sisälämpötila tuo 5 % säästöä lämmityskuluissa.
Isännöintiliiton Energiabarometrin kyselytulokset kertovat, että jo toteutuneiden energiatehokuutta parantavien toimenpiteiden taustalla merkittävin kannustin on ollut tarve lämmitysjärjestelmän uudistamiselle. Uudistuksen yhteydessä energiatehokkaat ratkaisut, kuten maalämpö ja poistoilman lämmön talteenotto, on voitu kustannustehokkaasti sisällyttää osaksi toimenpidettä.
Esimerkkinä Helsingin Rastilankalliossa sijaitseva kerrostaloyhtiö, jonka lämmönjakohuoneen laitteistot ja kaukolämmönvaihdin vaativat uusimista. Vuonna 2022 toteutetun uusimisen yhteydessä taloyhtiön lämmitysmuoto vaihdettiin kaukolämmöstä maalämpöön ja tuottavuuden maksimoimiseksi asennettiin myös poistoilman lämmön talteenotto.
– Pelkästään kaukolämmönvaihtimen uusimiseen olisi pitänyt varata noin 50 000 euroa. Näin ollen maalämpöhankkeeseen budjetoitu 350 000 euron taloyhtiölaina on kokonaisuudessaan taloudellinen valinta. Maalämmön ja lämmön talteenoton myötä (LTO) säästimme lämmityskuluissa viime talvena lähes 40 000 euroa. Tällä säästöllä lyhennämme maalämpöhankkeeseen ottamaamme taloyhtiölainaa. Näin ollen lämmityskuluista saamamme noin 55 % vuosittainen säästö kattaa asuntoyhtiölle ottamamme lainanlyhennykset, eikä yhtiövastikkeeseen ole kohdistunut energian hintojen nousun myötä nostopainetta, taloyhtiön osakas Miia Salmi kertoo.
Maalämmön ja lämmön talteenoton myötä lämmityskuluissa säästettiin viime talvena lähes 40 000 euroa.
– Ilman maalämpöhanketta maksaisimme lämmityskuluja nykyhinnoilla noin 120 000 euroa vuodessa. Maalämmön ja LTO:n myötä kulut ovat reilusti pienemmät ja vuosittaiset lämmityskustannukset ovat jääneet 50 000 euroon, helsinkiläisen taloyhtiön osakas Miia Salmi iloitsee.
| * Energiabarometriin vastasi joulu-tammikuun 2023–2024 aikana 276 isännöintialan ammattilaista eri puolilta Suomea. Otos kattaa yli 5 000 taloyhtiöitä. Barometri antaa kattavan kuvan Suomen taloyhtiöiden tulevaisuudesta muun muassa energiatehokkuuden ja lämmitysmuotojen osalta. |