Euroopan unionin energiatehokkuusdirektiivi EPBD (EU 2024/1275) astui voimaan 29.5.2024. Direktiivin tehtävänä on luoda raamit energiatehokkuuden parantamiselle ja määrittelylle EU-jäsenmaissa. Energiatehokkuusdirektiivi korvaa kansallisen pitkän aikavälin korjausrakentamisen strategian (2020–2050) ja koskee sekä julkisia että yksityisiä kiinteistöjä ja rakennuksia Suomessa ja koko Euroopan alueella.
Joulukuussa 2021 alkunsa saaneen vihreään siirtymään ja hiilineutraaliuteen ohjaavan energiatehokkuusdirektiivin laadinta lopulliseen muotoonsa vei kaiken kaikkiaan aikaa 2,5 vuotta. Voimaan astunutta uudelleen laadittua direktiiviä sovelletaan kansallisella tasolla huomioimalla maan ilmasto-olosuhteet, paikalliset olosuhteet, sisäilmastolle asetetut vaatimukset ja kustannustehokkuus. Tämä oli erityisen tärkeää, sillä pelkästään jo eri EU-maiden maantieteellinen sijainti vaikuttaa oleellisesti koko rakennuskannan infrastuktuuriin.
Energiatehokkuusdirektivin vaatimukset ja määritelmät toimivat apuna yhteisellä matkallamme kohti vihreämpää huomista ja parempaa tulevaisuutta.
Mitä energiatehokkuusdirektiivi konkreettisesti tarkoittaa? Se tarkoittaa, että fossiilisista polttoaineista luovutaan, uudiskohteilta tullaan vaatimaan päästöttömyyttä ja rakennusten perusparannuksissa tullaan huomioimaan energiatehokkuus entistäkin tarkemmin. Tavoitteena on koko kansallisen rakennuskannan saattaminen hiilivapaaksi ja energiatehokkaaksi vuoteen 2050 mennessä.
Energiatehokkuusdirektiivin kansallisella rakennusten perusparannussuunnitelmalla (artikla 3 ja 9) pyritään varmistamaan julkisten ja yksityisten omistamien, jo olemassa olevien rakennusten ja kiinteistöjen perusparantaminen päästöttömiksi rakennuksiksi, pois lukien kesäaikaan käytössä olevat kesämökit, varastokäytössä olevat rakennukset ja autotallit. Kaikkien julkisten elinten omistuksessa olevien uudisrakennusten tulee olla päästöttömiä* jo 1.1.2028 alkaen ja yksityisomisteisten uudiskohteiden 1.1.2030 alkaen.
Päästöttömällä rakennuksella tarkoitetaan sitä, että rakennuksen energiatehokkuus on korkea ja energian tarpeen sekä kasvihuonepäästöjen tulee olla erittäin alhaisella tai jopa nollatasolla. Rakennus ei saa myöskään aiheuttaa fossiilisten polttoaineiden hiilidioksidipäästöjä paikan päällä.
Myös energiatodistuksen laatimiseen ja energialuokkien määritelmiin tullaan tekemään direktiivin voimaanastumisen myötä muutoksia myöhemmin. Esimerkkinä elinkaarenaikaisen ilmakehän lämmitysvaikutuspotentiaalin (GWP) laskelmat ja ilmoitusvelvollisuus energiatodistuksessa 1.1.2028 alkaen.
*Zero Emission Building, ZEB, artikla 7, 11 ja liite III
Suomen rakennuskanta on pääosin iäkästä ja sen keskimääräinen kuntotaso on laskenut viimeisten vuosikymmenten aikana. Remonttien lykkäämisen ja rakennuskannan korkea iän vuoksi korjausvelkaa on kertynyt kansallisella tasolla noin 80 miljardia euroa. Korjausvelan suuruus lasketaan määrittelemällä kuinka paljon korjauksiin olisi pitänyt investoida, jotta rakennukset olisivat käytön kannalta hyvässä kunnossa.
Rahoitusyhtiöt hyödyntävät ns. loan to value -laskentakaavaa korjaushankkeiden rahoituslaskelmien tekemisessä. Jos korjausvelkaa on enemmän kuin on asunnon tai kiinteistön käypä arvo, voi olla haasteellista tai jopa mahdotonta saada lisärahoitusta esimerkiksi akuuttiin putkiremonttiin.
Myös rahoituslaitoksilta ja pankkisektorilta vaaditaan vihreän rahoituksen viitekehyksen velvotteiden täyttämistä, minkä vuoksi energiatehokkuutta parantaviin saneeraushankkeisiin saattaa helpommin saada rahoitusta. Energiatehokkuuden parantaminen nostaa kiinteistön käypää arvoa ja tällöin loan to value -suhde on paremmalla tasolla. Tämän vuoksi voi olla taloudellisesti järkevää ja kustannustehokkaampaa yhdistää pakollinen korjaushanke, kuten linjasaneeraus, energiatehokkuuden parantamishankkeen kanssa.
Energiatehokkuutta parantavia perusparannushankkeita ovat esimerkiksi fossiilisen lämmitysmuodon korvaaminen maalämmöllä, poistoilman lämmön talteenottojärjestelmien ja aurinkopaneelien asennukset sekä hukkaenergiaa ehkäisevät ikkuna- ja oviremontit ja tiivisteiden uusimiset.
Kaikista tärkeimpiä ovat ne pienet teot, joita jokainen meistä voi tehdä jo nyt!
Jos jokainen suomalainen säätäisi kotinsa sisälämpötilan kaksi astetta matalammaksi, olisi vaikutus ilmaston lämpenemisen ehkäisyyn suurempi kuin koko lentoliikenteen lomauttamisella vuodeksi!
Lähde: EU-Direktiivi 2024/1275