Heinäkuussa 2012 voimaan astuneet rakentamismääräykset muuttivat uudisrakennusten E-luvun laskentatapaa. E-luvulla ilmaistaan rakennuksen laskennallinen ostoenergian kulutus neliömetriä kohden vuodessa. E-luku lasketaan käytännössä määrittelemällä rakennukseen ostettavan energian määrä vuodessa ja kertomalla tämä määrä energian tuotantotavan mukaisella kertoimella.

Kun maalämpöön siirtymistä harkitaan, kannattaa ottaa huomioon, että öljyn ja sähkön hintojen nousu tulevaisuudessa tuottaa maalämmön valinneelle vielä suuremmat säästöt kuin tänä päivänä. Viidentoista vuoden aikana säästöt voivat olla jopa kymmeniä tuhansia euroja, mikäli öljylämmitys tai sähkölämmitys vaihdetaan maalämpöön.

Suomalaiset käyttävät päivässä noin 150 litraa vettä, josta puolet on lämmintä. Viemäriin valuu kaiken kaikkiaan noin viidennes asuinrakennusten lämmitykseen kuluvasta energiasta. Tällä hetkellä jätevesien lämmön talteenotto ei ole kovin yleistä, mutta lähitulevaisuudessa se on yksi lupaavimmista energiansäästön kohteista.

Suurimmat lämpöhäviöt tapahtuvat kerrostaloissa ja rivitaloissa ilmanvaihdon kautta. Poistoilman mukana menee harakoille arviolta 27–37 % asuinkiinteistöjen lämmitykseen kuluvasta energiasta. Poistoilman lämmön talteenottojärjestelmän avulla tämä muuten hukkaan menevä lämpöenergia saadaan hyötykäyttöön.

Monissa taloyhtiöissä on jouduttu viime vuosina korottamaan toistuvasti yhtiövastikkeita ja vuokria. Syynä tähän on yleensä ollut lämmityskustannusten jatkuva nousu. Energiaremontin avulla kehitys voidaan kääntää päinvastaiseen suuntaan. Kustannusten kannalta tehokkaimmat saneeraukset kohdistuvat talon lämmitys- ja ilmanvaihtojärjestelmään. Esimerkiksi maalämmöllä ja poistoilman lämmön talteenotolla voidaan saavuttaa huomattavat säästöt.